Customize Consent Preferences

We use cookies to help you navigate efficiently and perform certain functions. You will find detailed information about all cookies under each consent category below.

The cookies that are categorized as "Necessary" are stored on your browser as they are essential for enabling the basic functionalities of the site. ... 

Always Active

Necessary cookies are required to enable the basic features of this site, such as providing secure log-in or adjusting your consent preferences. These cookies do not store any personally identifiable data.

No cookies to display.

Functional cookies help perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collecting feedback, and other third-party features.

No cookies to display.

Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics such as the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.

No cookies to display.

Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.

No cookies to display.

Advertisement cookies are used to provide visitors with customized advertisements based on the pages you visited previously and to analyze the effectiveness of the ad campaigns.

No cookies to display.

Varsovasta laihat eväät matkalle kohti Pariisia

P1020967_600pxVarsovan ilmastokokous päättyi reippaasti vuorokauden yliajalla lauantaina illasta. Neuvottelujen loppumetreille mahtui syyttelyä, draamaa ja iltalypsyä, mutta sopu syntyi lopulta.

Suurimpiin saavutuksiin kuului se, että tropiikin metsäkatoa suitsivan REDD+-työkalun säännöistä saatiin päätettyä – vuosien väännön jälkeen. Kun puitteet ovat nyt kunnossa, päästään keskittymään käytännön työhön metsäkadon pysäyttämiseksi.

Maltillista edistystä nähtiin myös rahoituksessa. Ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevan adaptaatiorahaston keräystavoite, sata miljoonaa dollaria, tuli täyteen. Kehitysmaita ilmastotyössä auttava vihreä ilmastorahasto saatiin valmiiksi rahoittamaan hankkeita. Lisäksi jo Kööpenhaminan kokouksessa 2009 hiertäneessä kehitysmaiden päästötoimien syynäämisessä päästiin eteenpäin.

Kehitysmaiden vaatimuslistalla oli uusi työkalu ilmastonmuutoksen tuhojen korjaamiseen (loss and damage). Varsovan nimeä kantava mekanismi perustettiinkin avuksi tähän savottaan, vaikka liikkeelle lähdetään hallinnollisin ja teknisin askelin.

Isoin vääntö käytiin kuitenkin evästyksestä neuvotteluille matkalla kohti ratkaisevaa Pariisin ilmastokokousta 2015. Eniten hiersi se, millä sanankäänteillä maita kehotetaan ilmoittamaan ehdotuksensa 2020 jälkeisistä päästötoimista ja millä aikataululla.

Päätöksessä linjataan, että maiden pitää nyt valmistella ”aikomansa kansallisesti määritellyt toimet” osaksi tulevaa ilmastosopimusta. Toimet pitää tuoda pöytään ”hyvissä ajoin ennen” Pariisin kokousta – ja jo vuoden 2015 ensimmäiseen neljännekseen mennessä niiltä mailta, jotka ”siihen ovat valmiita”.

Seuraavassa ilmastokokouksessa Limassa 2014 linjataan tarkemmin siitä, miten toimet pitää ilmoittaa, jotta niitä pystytään arvioimaan ja vertaamaan. Toimia odotetaan kaikilta mailta – nyt siis myös kehitysmailta.

Millaiset eväät Pariisin-reissulle sitten Varsovasta saatiin? Valitettavasti melko laihat.

Kaikkien maiden pitää esittää omia päästötoimia (contributions), mutta kehitysmaiden vaatimuksesta sana ”sitoumus” (commitment) kuohittiin tekstistä loppumetreillä. Prosessi arvioida ja tarvittaessa tiukentaa toimia puuttuu. Kahden seuraavan vuoden aikana voi vielä tulla kova kiire – ja hoppu taas vaikeuttaa sovun saamista Pariisissa.

Köykäiselläkin eväspaketilla pääsee toki matkan alkuun. Eväsvarantoa pitää kuitenkin täydentää matkan varrella, jotta selviää perille asti.

Onneksi tähän tarjoutuu tilaisuuksia. Neuvotteluja jatketaan virkahenkilötasolla jo maaliskuussa, ja kesällä mukana ovat myös ministerit. Syyskuussa YK:n pääsihteeri isännöi valtionpäämiestason huippukokousta.

Samalla EU valmistelee omia ilmasto- ja energiatavoitteitaan vuodelle 2030. Mitä kunnianhimoisempia ja uskottavampia tavoitteet ovat, sitä helpompi unionin on kansainvälisissä neuvottelupöydissä hieroa ilmastosopua.

Oras Tynkkynen

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *