Ilmastokriisi on merkittävin ihmiskunnan – siis myös suomalaisten – hyvinvointia horjuttava uhka. Suomella voi olla kokoaan suurempi rooli sen ratkaisemisessa. Seuraavilla kymmenellä päätöksellä pystymme jälleenrakentamaan taloutemme hiilineutraaliksi ja näyttämään tietä.
1) Tavoitteet ajan tasalle
Suomen nykyiset päästötavoitteet eivät ole linjassa Pariisin sopimuksen kanssa. Kunnianhimon tasoa pitää nostaa niin, että saavutamme hiilineutraaliuden vuoteen 2030 mennessä ja sidomme ilmakehästä enemmän hiiltä kuin sinne päästämme jo 2030-luvun kuluessa.
2) Haittatuet alas
Miljardiluokan ympäristölle haitalliset tuet sekä kiihdyttävät ilmastonmuutosta että jarruttavat kansataloutta. Haittatuet pitää joko vaiheittain ajaa alas tai kohdentaa uudelleen – esimerkiksi tuki teollisuuden päästöjen tuottamisen sijaan innovaatioille ja uudistumiselle.
3) Päästöille lattiahinta
Iso-Britannia on saavuttanut yhden historian suurimmista päästövähennyksistä asettamalla päästöoikeuksille vähimmäishinnan. Sama on syytä tehdä myös Suomessa, jos lattiahintaa ei saada käyttöön riittävän nopeasti yhteispohjoismaisesti tai -eurooppalaisesti.
4) Miljardin verouudistus
Ekologisessa verouudistuksessa verotetaan enemmän sitä, mitä halutaan vähemmän (päästöjä), ja vähemmän sitä, mitä halutaan enemmän (työtä ja yrittämistä). Verotuksen painopistettä on syytä siirtää hallituskauden aikana vuositasolla vähintään miljardin euron verran.
5) Täsmäveroja täsmäongelmiin
Suomessa verotetaan monia asioita melko ankarasti, mutta kumma kyllä ei ilmaston kannalta kaikkein haitallisimpia kuten lentämistä ja punaista lihaa. Täsmäverot auttaisivat ohjaamaan valintoja vähäpäästöisempään suuntaan.
6) Kannustimia nielujen kasvattamiseen
Hiilineutraalius edellyttää päästöjen vähentämisen lisäksi hiiltä sitovien nielujen kasvattamista. Metsänomistajille ja maanviljelijöille pitää tarjota kannustimia kasvattaa metsien ja maaperän hiilinieluja ja -varastoja.
7) Vauhtia ilmastoinnovaatioihin
Ilmastoratkaisujen tutkimukseen, kehitykseen, kaupallistamiseen ja kansainvälistämiseen pitää satsata merkittävästi enemmän – ei vähemmän, niin kuin viime vuosina on tehty. Tavoitteeksi voi asettaa satsausten tuplaamisen nykytasosta.
8) Reilu siirtymä
Yhteiskunnan jälleenrakennus hiilineutraaliksi on iso urakka, joka merkitsee muutoksia myös monen työhön. Kaikille pitää tarjota reilu siirtymä vanhasta fossiilitaloudesta uuteen hiilineutraaliin talouteen.
9) Ilmastorahoitus kuntoon
Ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää kaikkien maiden osallistumista. Suomen pitääkin lisätä merkittävästi ilmastorahoitusta köyhille maille, jotta ne pystyvät vähentämään päästöjä ja sopeutumaan lämpenemisen haittoihin.
10) Ilmasto EU-työn kärkeen
EU-puheenjohtajuuskausi vuoden lopulla on historiallinen mahdollisuus Suomelle vaikuttaa Euroopan suuntaan. Asialistan kärkeen on nostettava unionin 2050- ja 2030-päästötavoitteiden päivittäminen vastaamaan Pariisin sopimuksen linjauksia.
