Eduskunnan puhemiehelle
Vuoden 2003 lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 52 megawattia (MW). Tuulivoimalla tuotettiin sähköä määrä, joka vastasi promillea vuotuisesta sähkön kulutuksesta.(1) Kuluvan vuoden aikana tilanne on kohentunut hieman, sillä Raaheen valmistui elokuussa 11,5 MW:n tuulipuisto.(2)
Tuulivoiman tekninen potentiaali ylittää Suomessa selvästi sähköntarpeen. Yksin Merenkurkun ja Perämeren rannikko- ja merialueilla tuulivoiman vuotuinen tuottopotentiaali on maisemalliset seikat ja alueiden muu käyttö huomioon ottaen 15-21 terawattituntia (TWh)(3) eli 18-25 % Suomen nykyisestä sähkön kokonaiskulutuksesta(4).
Muualla Euroopassa tuulivoima on edennyt vauhdikkaasti. Esimerkiksi Saksassa kapasiteetti oli viime vuoden lopulla yli 14 600 MW ja Espanjassa 6 200 MW.(5) Tanskassa tuulivoimalla tuotetaan jo viidennes sähköstä.(6) Suomessa tuulivoimaa on EU-15:stä Luxemburgin jälkeen vähiten.(7)
Suurin potentiaali on rannikko- ja merialueiden tuulipuistoissa. Merituulen tuottopotentiaaliksi EU-25:ssä on arvioitu jopa 3 000 TWh/v(8) eli enemmän kuin koko EU:n nykyinen sähkönkulutus(9). Tanskalla, Ruotsilla, Irlannilla, Alankomailla ja Isolla-Britannialla on jo nykyään käytössä merituulikapasiteettia noin 500 MW.(10)
Suomi on sitoutunut kansallisessa ilmastostrategiassa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen.(11) Vuonna 1999 hyväksytyssä uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa tuulivoimatavoitteeksi asetettiin 500 MW vuoteen 2010 mennessä.(12) Kolme vuotta myöhemmin valmistunut ohjelman päivitys toteaa, että kehitys on ollut riittämätöntä.(13) Tätä menoa tavoite uhkaakin jäädä toteutumatta.
Tuulivoimatekniikka ja -markkinat ovat kehittyneet viime vuosikymmenen aikana merkittävästi. Tuulivoiman läpimurto edellyttää kuitenkin vielä yhteiskunnan tukea tutkimukselle, käyttöönotolle ja kaupallistamiselle. Euroopan tuulivoimayhdistyksen arvion mukaan tuulivoimakapasiteetin kaksinkertaistuminen laskisi tuulisähkön tuotantokustannuksia 9-17 % nykyisestä.(14)
Tuulivoiman investointikustannukset ovat Suomessa olleet yleensä noin miljoona euroa megawattia kohti. Meriolosuhteissa kustannukset kasvavat kalliimpien perustusten ja sähköverkkoliitynnän takia. Tanskaan rakennettujen merituulivoimalaitosten hinnaksi on kuitenkin muodostunut runsaat 1,1 M e/MW, joka on ollut odotettua edullisempi.(15)
Vuoden 2001 lopussa Suomen tuulivoimateknologian viennin arvo oli 170 miljoonaa euroa. Jos suomalaisten yritysten markkinaosuudet pysyvät ennallaan, vuoteen 2010 mennessä summa saattaa nousta 800-1200 miljoonaan euroon vuodessa.(16) Samalla kotimaisen tuulivoimateollisuuden työpaikkojen määrä voi kasvaa kymmeneen tuhanteen.(17) VTT:n Climtech-ohjelman loppuraportissa kuitenkin todetaan:(18)
“Voimakkaasti kasvavat tuulivoiman markkinat ovat Suomen ulkopuolella. Niille pääseminen tai niillä pysyminen vaatii enenevässä määrin kotimarkkinoiden ja kansallisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukea. Uusien ratkaisujen demonstrointi kotimarkkinoilla ja niistä saadut referenssit ovat ainoa keino saada uudet tuotteet markkinoille.”
Viennin ja työllisyyden kasvua koskevien ennusteiden toteutuminen edellyttää siis riittävää satsausta tuulivoiman kehittämiseen. Suuri merituulipuisto voisi auttaa nostamaan suomalaisen tuulivoimateollisuuden uuteen nousuun
Esimerkiksi viidestäkymmenestä 3 MW:n voimalasta koostuva tuulipuisto kolminkertaistaisi Suomen tuulivoimakapasiteetin ja voisi mahdollistaa 500 MW:n tavoitteen saavuttamisen. Tuulipuisto voitaisiin toteuttaa voittopuolisesti kotimaisella työllä ja tekniikalla.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin merituulipuiston toteuttamiseksi ja jos ei, miten se aikoo saavuttaa 500 MW:n tuulivoimatavoitteen vuoteen 2010 mennessä?
Helsingissä 7. päivänä syyskuuta 2004
Oras Tynkkynen / vihr.
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen vastaus eduskunnan sivuilla.
Lähdeluettelo
(1) Suomen tuulivoimatilastot. VTT Prosessien ylläpitämä tuulivoimatilasto. Luettavissa osoitteessa www.vtt.fi/pro/pro2/tuulitilastot/tuulitilastot.htm.
(2) Suomen suurin tuulipuisto otettiin käyttöön Raahessa. Hyötytuuli Oy:n tiedote. Luettavissa osoitteessa www.hyotytuuli.com/ajankohtaista.
(3) Tuulivoimatuotannolle soveltuvat alueet Merenkurkun-Perämeren rannikko- ja merialueella. Ympäristöministeriö, Lapin liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Keski-Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan liitto 2003. Luettavissa osoitteessa www.lapinliitto.fi/kaavoitus/tvselv.pdf.
(4) Sähkön kokonaiskulutus vuonna 2003 oli häviöt mukaan lukien 85,229 TWh. Sähkön käyttö ja verkostohäviöt. Adato Energia Oy:n Energia-alan Keskusliitto ry:n Finergyn ja Sähköenergialiitto ry:n Senerin toimeksiannosta ylläpitämä sähkötilasto. Luettavissa osoitteessa www.energia.fi/page.asp?Section=2701.
(5) Wind power installed in Europe by end of 2003. Euroopan tuulivoimayhdistyksen EWEAn kokoama tilasto. Nähtävissä osoitteessa www.ewea.org/documents/europe_windata_jan20041.pdf.
(6) Danish Wind Industry Association, www.windpower.org/en/futuresupply.htm.
(7) Wind power installed in Europe by end of 2003. Euroopan tuulivoimayhdistyksen EWEAn kokoama tilasto. Nähtävissä osoitteessa www.ewea.org/documents/europe_windata_jan20041.pdf.
(8) Wind Energy – The Facts. An Analysis of Wind Energy in the EU-25. European Wind Energy Assocation.
(9) EU-25:n sähkönkulutus vuonna 2002 2 540 TWh. Eurostat.
(10) Wind Energy – The Facts. An Analysis of Wind Energy in the EU-25. European Wind Energy Assocation.
(11) Kansallinen ilmastostrategia. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 27.3.2001. VNS 1/2001 vp. Saatavilla KTM:n sivuilta www.ktm.fi (Energia -> Kansallinen ilmastostrategia).
(12) Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma. KTM 48/070/98. Kauppa- ja teollisuusministeriö 1999.
(13) Uusiutuvan energian edistämisohjelma 2003-2006: työryhmän ehdotus. KTM 25/070/2002. Kauppa- ja teollisuusministeriö 2003. Saatavilla KTM:n sivuilta osoitteesta www.ktm.fi (Energia -> Uusiutuvat energialähteet ja turve -> Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma).
(14) Wind Energy – The Facts. An Analysis of Wind Energy in the EU-25. European Wind Energy Assocation.
(15) Kokkolan edustan merituulivoimalaitos – Teknistaloudellinen raportti. Pohjolan Voima Oy. Saatavilla osoitteessa www.pohjolanvoima.fi/temporary/file.asp/data_id=838/Tekninen_tuuliraportti.pdf.
(16) Tuulivoima 2002. Energia-lehden 4-5/2002 liite.
(17) Tuulivoiman mahdollisuudet Suomessa. Lausunto 10.4.2001. Electrowatt-Ekono Oy. Saatavilla osoitteessa www.lumituuli.fi/tv.pdf.
(18) Tuulivoima Suomessa – Vientinäkymiä ja päästövähennyksiä. CLIMTECH 2/2002. Saatavilla osoitteessa www.vtt.fi/pro/climtech/material/climtech_2-02_fin2.pdf.
