Eduskunnan kevätistuntokauden käynnistyessä viikkopäiväkirjakin palaa taas arkeen. Toki istuntotauostakin iso osa meni töiden merkeissä.

Esimerkiksi viikolla kolme minulla oli yhdeksän kokousta, kaksi puhetilaisuutta ja kaksi haastattelua tai kuvausta. Siinä kansanedustajien ”hyvin ansaittua joululomaa” Suomen Kuvalehden Pekka Ervastille.

Istuntotauon aikana mm. puhuin yhteensä yhdeksässä tilaisuudessa, työstin luonnosta puolueen uudeksi yhdenvertaisuusohjelmaksi ja kirjoitin viisi kolumnia. Lomaillakin ehdin: vuodenvaihteen vietin ystävien kanssa hyisessä Lontoossa ja lumen sekoittamassa Hollannissa.

Juuri joulun alla valmistuin myös yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Graduni Ruutuun sopimattomat ruumiit voi ladata Tampereen yliopiston sivuilta täältä.

Istuntokausi alkoi Tampereella. Valmistelin kotona yhdenvertaisuusohjelmaa ja viikon tilaisuuksia.

Käväisin tempauksessa, jossa kerättiin sitoumuksia äänestää eduskuntavaaleissa vain ydinvoiman lisärakentamista vastustavaa ehdokasta. Sitoumuksen voi allekirjoittaa verkossa täällä.

Tiistaina puhuin Helsingissä Vihreän sivistys- ja opintokeskuksen tilaisuudessa Kööpenhaminan jälkeisestä ilmastopolitiikasta. Eduskuntaryhmän kokouksesta jatkoin istuntoon valitsemaan puhemiehistöä.

Siitähän lopulta soppa syntyi.

Puhemies Sauli Niinistö sai vaalissa tuen vain eduskunnan vähemmistöltä. Opposition lisäksi myös hallituspuolueissa – ilmeisesti sekä keskustassa että Niinistön omassa puolueessa kokoomuksessa – kohtuullinen osa edustajista siis kieltäytyi tukemasta Niinistöä.

Pölyn laskeuduttua voinee todeta muutaman asian:

• kritiikissä ei ole ollut kyse niinkään tiukasta kulukurista, vaan Niinistön krouvista johtamistavasta ja haluttomuudesta puolustaa eduskuntaa julkisuudessa
• kritiikkiä on esitetty sekä eduskunnassa että julkisuudessa, joten sen ei olisi pitänyt tulla kenellekään yllätyksenä
• puhemiehen vaali ei ollut erityisen tyylikäs paikka esittää protestia, vaan ongelmat olisi pitänyt osata selvittää puhumalla – ja tässä puhemiehellä itsellään on suuri vastuu

Itse äänestin Sauli Niinistöä, koska eduskunnassa tarvitaan uudistuksia ja säästölinja on tarpeen. Toivon kuitenkin, että puhemies ottaa opiksi ja kuuntelee vastedes herkemmin eduskunnan tuntoja.

Ääntenlaskutauolla tapasin Ulkopoliittisen instituutin Antto Vihmaa. Iltapäivällä vierailin Kuntatalolla keskustelemassa Kuntaliiton ilmastotiimin kanssa tulevaisuusselonteon merkityksestä kunnille.

Talven tulo oli taas yllättänyt myös Helsingin liikenteessä, joten paluubussi jätti tulematta ja metrokin oli myöhässä. Ehdin kuitenkin vetämään Vihreiden yhdenvertaisuustyöryhmän kokousta.

Keskiviikkona kokoustin hallitusryhmän jälkeen VNK:n tiimin kanssa. Annettuani haastattelun jätehuollosta Ekokemin EkoAsiaa-lehdelle kävin vetreyttämässä paikkoja hierojalla.

Valtiopäivien avajaisissa puhuivat presidentti Halonen ja tehtäväänsä nuristen suostunut puhemies Niinistö. Halonen otti virkistävän reippaasti kantaa – niinhän arvojohtajan kuuluukin. Molemmat puuttuivat kovaa vauhtia kasvavaan nuorisotyöttömyyteen, mikä sopi kärkiteemaksi mainiosti.

Torstaina vierailin työ- ja elinkeinoministeriössä keskustelemassa tulevaisuusselonteon toimeenpanosta. Ehdin vain kääntyä talousvaliokunnassa, ennen kuin riensin alustamaan selonteon skenaarioista Low2No-toimintaohjelman tilaisuuteen.

Sitran vetämässä ohjelmassa suunnitellaan Helsingin Jätkäsaaresta vähäpäästöistä kaupunginosaa. Kiitoksen ansaitsee paitsi ensiluokkaista työtä tekevä Sitra, myös ministeri Vapaavuori, joka istui työpajan alusta loppuun keskustelemassa vähäpäästöisistä ratkaisuista.

Viikon toisessa eduskuntaryhmän kokouksessa valittiin vanha puheenjohtajisto jatkamaan tehtävissään. Suullisella kyselytunnilla hallitusta tentattiin erityisesti nuorisotyöttömyydestä.

Istunnossa käsiteltiin myös esitystä uudeksi kaivoslaiksi, jossa otetaan paremmin huomioon ympäristö ja kansalaisten osallistuminen. Illansuussa ehdin vielä alustaa PVO:n energia- ja kasvufoorumissa RKP:n nuorille tulevaisuusselonteosta.

Perjantaina tulevaisuusselonteon toimeenpanosta palaveerattiin tällä kertaa maa- ja metsätalousministeriössä. Talousvaliokunnan ja istunnon jälkeen matkasin Vantaalle, jossa alustin kaupungin tilaisuudessa ilmastopolitiikasta erityisesti kuntien näkökulmasta.

Monessa kunnassa on jo asetettu kunnianhimoisia päästötavoitteita. Esimerkiksi Lahti aikoo puolittaa päästönsä vuoteen 2025 ja Helsingin Energia leikata omia päästöjään peräti 98 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalit kunnat- eli HINKU-hankkeen viisi kuntaa taas pyrkivät vähentämään päästöt viidennekseen vuosina 2020–30.

Vantaa saattaa silti viedä voiton: valtuustosopimuksessa tavoitteeksi asetettiin lähivuosiksi viiden prosentin vuotuiset päästövähennykset. Nyt radikaali tavoite pitää vielä toteuttaa.

Tikkurilassa ollessani käväisin myös Galleria Gjutarsissa katsomassa Hanna-Riikka Heikkilän herttaisia maalauksia eläimistä ja sienistä. Illalla juhlin valmistumistani pienimuotoisesti Erottaja-baarissa.

Viikonloppuna humppasin lisää Tampereella. Työstin myös yhdenvertaisuusohjelmaa ja valmistauduin seuraavaan viikkoon.