Kun eduskunta teki periaatepäätöksen viidennestä ydinvoimalasta, Teollisuuden Voimassa (TVO) alkoi vipinä. Voimalahakemuksen jättäneen yhtiön pitää nyt päättää, millainen reaktori tilataan ja mistä – sekä mihin se rakennetaan. Voimalahankkeen parissa työskentelee TVO:n projektiosastolla 30 henkeä, ja vuoden loppuun mennessä on tarkoitus palkata kymmenisen lisää.

Voimalan rakentamisesta kisaa kolme ulkomaista yritystä: ranskalais-saksalainen Framatome ANP, yhdysvaltalainen General Electric ja venäläinen Atomstroyexport. Säteilyturvakeskus on todennut varovaisesti kaikkien reaktorimallien vaativan lisäsuunnittelua. Framatomen tarjoamat laitosmallit ovat olemassa vasta tietokoneella, joten sellaisen valitessaan Suomi saisi toimia uuden tekniikan koekaniinina.

TVO:n johtavan asiantuntijan Anneli Nikulan mukaan yhtiö neuvottelee parhaillaan laitostoimittajien kanssa, ja laitostyyppi valitaan vuoden loppuun mennessä. Samalla päätetään siitä, sijoitetaanko voimala Loviisaan vai Eurajoelle. Valmistuessaan uusi laitos tuottaa enemmän sähköä kuin Loviisan kaksi nykyistä reaktoria yhteensä.

Seuraava etappi on rakentamisluvan hakeminen ensi vuoden puolella. Jos ja kun lupa valtioneuvostolta heltiää, alkaa uuden voimalan rakentaminen, missä vierähtää TVO:n mukaan neljä vuotta. Uusi ydinmiilu pukkaisi suunnitelmien mukaan sähköä valtakunnan verkkoon ennen vuosikymmenen vaihdetta.

TVO arvioi voimalan hinnaksi 1,7–2,5 miljardia euroa. Rahoitustilanteesta Nikula tyytyy toteamaan, että neuvottelut ovat kesken. TVO:n osakasyhtiöt ovat hänen mukaansa olleet hyvin kiinnostuneita, ja voimalahankkeen osakkeet tulevat todennäköisesti ylimerkityiksi. TVO:n tärkeimmät omistajat ovat Fortum ja Pohjolan Voima, jonka puolestaan omistaa joukko suomalaisia metsäteollisuusyhtiöitä ja kaupunkeja.

Greenpeacen energiakampanjavastaava Kaisa Kosonen epäilee TVO:n optimismia.

“Kyseessä olisi ensimmäinen avoimilla sähkömarkkinoilla rakennettu ydinvoimala. Kustannuksiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Vakuutteluista huolimatta rahoituksen saaminen ei ole helppoa, sillä ydinvoima on riskisijoitus”, Kosonen arvioi.

”Toisaalta reaktoritilaus Suomeen olisi kauan odotettu elvytysruisku ydinvoimateollisuudelle – uusia ydinvoimaloita kun ei ole tilattu länsimaissa 12 vuoteen. Siksi reaktoria voidaan hyvinkin tarjota ’erikoishintaan’”, hän lisää.

Oras Tynkkynen