Jos parisuhdelaki menee eduskunnassa läpi, tunnustaa yhteiskunta vihdoin kahden miehen ja kahden naisen väliset liitot. Mutta mitä tapahtuu käytännössä? Saako naistyöntekijän vaimo jatkossa samat työsuhde-edut kuin miestyöntekijän vaimo? Kelpaako avoimesti homo tai lesbo suuryrityksen toimitusjohtajaksi tai tasavallan presidentiksi?
Yleinen vastaus on hämmentynyt epäröinti. Valion niukkasanainen henkilöstöjohtaja Helena Tammi-Saarinen kertoo vain yrityksen noudattavan maan lakeja ja kunnioittavan työntekijöiden yksityisyyttä.
“Kysymykseen ei ole otettu toistaiseksi millään tavalla kantaa suuntaan eikä toiseen. Mietitään sitten, kun asia tulee ajankohtaiseksi”, kommentoi puolestaan VR:n henkilöstöjohtaja Aimo Kokkonen parisuhdelakia, joka saatetaan hyväksyä vielä syyskuun aikana.
Nokian viestintäpäällikkö Tapani Kaskinen uskoo, ettei laki vaikuta yrityksen toimintaan. Periaatteessa homo tai lesbo voisi toimia myös Nokian pääjohtajana. “En halua spekuloida näillä asioilla. Nokian yksi perusarvoista on yksilön kunnioittaminen. Seksuaalinen suuntautuminen ei ole este uralla etenemiselle”, Kaskinen vakuuttaa.
Finnair liitelee kaukana muiden työnantajien edellä. Yrityksessä on jo reilut kaksi vuotta ollut käytössä periaate, jonka mukaan avio- ja avopuolisot saavat yhtenevät etuudet sukupuolesta riippumatta. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä alennuksia lentomatkojen hinnoista.
“Ammatissa etenemiseen ei homoudella tai lesboudella ole vaikutusta, vaan se riippuu koulutuksesta ja pätevyydestä. Eri asia on, onko viisasta työntyä näkyvään asemaan homona sinne, missä yhteiskunta ei sitä hyväksy”, kertoo Finnairin henkilöstö- ja hallinto-osaston johtaja Eero Salovuori.
Postissa on homoja ja lesboja johtavissa asemissa jo nykyään. “Posti on suuryrityksenä läpileikkaus Suomen kansasta tässäkin asiassa. Työnantajalle on tärkeämpää se, miten ihminen hoitaa työnsä, kuin se, miten hän yksityiselämänsä viettää. Johtotehtävissä etenemiseen Postissa vaikuttavat henkilön kyvyt ja taidot eikä esimerkiksi hänen siviilisäätynsä”, toteaa Postin henkilöstöjohtaja Tuike Karppinen.
Parisuhdelakia oikeusministeriössä valmisteleva lainsäädäntöneuvos Pia Sandvik muistuttaa, että samaa sukupuolta olevat kumppanit rinnastetaan laissa aviopuolisoihin. Aika näyttää, haastetaanko yrityksiä oikeuteen, jos hetero- ja homotyöntekijöiden puolisoita kohdellaan eriarvoisesti.
Myös valtionhallinnolle parisuhdelaki tulee uutena asiana. Diplomaattien samaa sukupuolta olevat puolisot eivät nykyään saa valtiolta korvauksia sen paremmin kuin muutkaan avopuolisot. Muissa Pohjoismaissa diplomaattien avo- ja homopuolisot ovat samalla viivalla aviopuolisoiden kanssa. Korvauskäytäntö on tarkoitus miettiä uusiksi vielä tämän vuoden puolella.
“Nimityksissä ei mikään syrjintä saa olla mahdollista. Eri asia on, että joissain maissa homo- tai lesbosuurlähettiläällä voisi olla erinomaisen vaikea toimia. Mutta otetaanhan meillä muutenkin huomioon se, että nimitettävillä on edellytykset hoitaa tehtäviään asemamaassaan”, ulkoministeri Erkki Tuomioja kommentoi.
Puoliso- ja perheasiamies Helena Selkäinaho ulkoasiainministeriöstä rinnastaa kysymyksen naisdiplomaattien asemaan vanhoillisen sukupuolikulttuurin maissa. “On mietitty, voiko tiettyihin arabimaihin nimittää naista diplomaatiksi. Toisaalta tähänkin mennessä on naisia lähetetty, eikä siitä ole tullut ongelmia”, Selkäinaho toteaa.
Samansukupuolisen presidenttiparin protokollaa ei ole vielä mietitty. Presidentin ensimmäinen adjutantti, everstiluutnantti Jari Kallio kertoo, että valtiovierailut sovitaan aina isäntämaan kanssa sen tapoja kunnioittaen. Kallio ei suostu pohtimaan, kuinka homopresidentti puolisoineen voisi edustaa Suomea vaikkapa tiukan katolisessa Latinalaisen Amerikan maassa.
Suunnilleen yhtä vähäpuheinen on pääesikunnan lehdistöpäällikkö Marko Luotonen homojen asemasta puolustusvoimien johdossa. Hänen mukaansa seksuaalivähemmistöjä koskevia tilanteita ei ole tullut vastaan. Päätökset homon – tai lesbon – nimittämisestä johtotehtäviin tehdään tapauskohtaisesti ja erillisen harkinnan perusteella.
Oras Tynkkynen
Mikä parisuhdelaki?
Parisuhdelaki antaisi samaa sukupuolta oleville pareille mahdollisuuden rekisteröidä suhteensa ja myöntäisi niille monia samoja etuja, joista erisukupuoliset parit voivat nykyään nauttia. Käytännössä laki näkyisi mm. perintöverotuksessa, lähiomaisen määrittelemisessä sairas- ja kuolemantapauksissa, perhe-eläkkeessä ja oikeudessa saada ulkomaalainen puoliso Suomeen asumaan.
Lakiesityksessä halutaan yhä tehdä pesäero heteroavioliittoon. Parisuhteen rekisteröimistä ei rinnasteta avioliittoon eikä samansukupuolisille pareille anneta adoptio-oikeutta. Kirkollisesta vihkimisestä päättää kukin uskontokunta erikseen.
Lain ensimmäinen varsinainen käsittely eduskunnassa oli 19.9 ja toinen 25.9. Lopullinen päätös lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä tehdään 28.9. Äänestyksestä odotetaan tiukkaa.
Toisin kuin Suomessa tähän asti, samaa sukupuolta olevat parit tunnustetaan lainsäädännössä jo kaikissa muissa Pohjoismaissa, Saksassa, Hollannissa, Belgiassa, Ranskassa, Unkarissa, osissa Espanjaa ja Kanadaa sekä Kalifornian, Vermontin ja Havaijin osavaltioissa Yhdysvalloissa. Pisimmällä ollaan Hollannissa, jossa samaa sukupuolta olevat parit voivat mennä naimisiin ja adoptoida lapsia.
