Kauan odotettu YK:n ilmastokokous käynnistyi tänään. Kahden viikon ajan maailman katseet kohdistuvat Kööpenhaminaan. Ilmastokokous on järjestyksessään jo viidestoista, kansainvälisiä kokouksia tulee ja menee. Mikä tekee Kööpenhaminasta poikkeuksellisen?

Monikin asia. Ensimmäinen on silkka koko: ilmastokokouksesta tulee kaikkien aikojen suurin.

Kokoukseen virallisesti rekisteröityneitä on noin 15 000. Toimittajien rekisteröiminen jouduttiin tilan puutteen takia lopettamaan siinä vaiheessa, kun 5 000 toimittajan raja meni rikki.

Rekisteröityneet osanottajat ovat vain osa kokousväestä. Yksin Suomesta paikalle matkustaa bussilasteittain aktivisteja luomaan poliittista painetta tiukempien tavoitteiden puolesta.

Olennaisempi syy on kuitenkin se, että aika käy vähiin. Kioton pöytäkirjan päästövelvoitteet teollisuusmaille ulottuvat vain vuoden 2012 loppuun asti.

Sen jälkeisestä ajasta ei ole sovittu mitään. Jotta maailman maat ehtivät ratifioida uuden sopimuksen ja ilmastopolitiikka jatkua katkotta, pitää valmista tulla pian.

Kyse ei ole vain sopimustekniikasta, vaan kilpajuoksusta ilmakehän rajojen kanssa. Ilmastopaneeli IPCC:n neljännen arviointiraportin mukaan maailman päästöt pitäisi taittaa vuoteen 2015 mennessä, jotta kohtuullisella todennäköisyydellä voitaisiin pysyä kahden asteen riskirajan alla.

Kööpenhaminassa päätetään kansainvälisestä ilmastopolitiikasta juuri näille ratkaiseville vuosille. Siksi Kööpenhaminan kokous on niin tärkeä.

IPCC:n puheenjohtajan Rajendra Pachaurin sanoin: ”Se, mitä teemme seuraavan muutaman vuoden aikana, määrää tulevaisuutemme suunnan.”

Oras Tynkkynen bloggaa Kööpenhaminan ilmastokokouksesta. Tutustu myös Vihreiden COP15-teemasivuun osoitteessa http://www.vihreat.fi/cop15