Applen uutta hittituotetta, iPadiä, on julkistamisen jälkeen myyty lehtitietojen mukaan 1,5 miljoonaa kappaletta kuukaudessa. Määrä on mykistävä ottaen huomioon, että tuotetta ei vielä ole myynnissä monissa maissa, esimerkiksi meillä Suomessa.

Google ja Microsoft uhoavat tulevansa kisaan uusilla tablet-koneillaan. Myös sähköiset lukulaitteet tekevät maailmalla kauppansa.

Metsäntutkimuslaitoksen Metlan erikoistutkija Lauri Hetemäki on todennut, että metsäteollisuuden tuotanto Suomessa tuskin kasvaa enää merkittävästi. Perinteisten tuotteiden kysyntä teollisuusmaissa hiipuu, osa tehtaista alkaa olla vanhoja ja globaalien metsäfirmojen investoinnit valuvat nouseviin talouksiin.

Tämä ei kuulosta kivalta. Siksi teollisuus ja sitä lähellä olevat poliitikot mieluummin sulkevat korvansa.

Hetemäen laskelmat ovat silti vakuuttavia. Käytettyäni iPadiä olen entistä varmempi, että hän on oikeassa.

iPadiin voi ladata sähköisesti kirjoja ja lehtiä. Kun ostan laitteeseen uusimman New Scientistin, säästän puolet kioskihintaan verrattuna. Lehti näyttää yhtä hyvältä ja on yhtä helppo lukea kuin paperisena.

Sähköiset lukulaitteet eivät toki korvaa paperisia julkaisuja kokonaan. Sanomalehteä on mukava lehteillä aamiaispöydässä ja kirjoja ihailla hyllyssä.

Mutta sähköiset julkaisut leikkaavat paperin kulutusta teollisuusmaissa ja kulutuksen kasvua Kiinan kaltaisissa nousevissa talouksissa. Samaan suuntaan vaikuttavat esimerkiksi sähköiset laskut.

Lukulaitteillakin on haittansa. Esimerkiksi kosketusnäytöissä käytetty indium uhkaa loppua pian, ja verkkoa pyörittävät palvelinkeskukset kuluttavat paljon sähköä. Silti paperin kulutuksen korvaaminen sähköisillä palveluilla leikkaa kuormitusta useimmissa tapauksissa selvästi.

Suomalaisen metsäteollisuuden rakennemuutos ei ole ohi. Perinteisen sellunkeiton ja pitkien paperirullien varaan ei kannata enää rakentaa.

Paljon mainostetuilla uusilla tuotteilla on kova kiire. Uusi tuotanto pitää myös saada sijoittumaan Suomeen. Vaarana on, että RFID-tarrojen, nanoselluloosan ja biopolttoaineiden tuotanto karkaa paperin tavoin nouseviin talouksiin.

Teollisuuden murroksen takia ydinvoimapäätösten perustana olevat sähkönkulutusarviot päätyvät paperinkeräysastiaan. Toisen ydinvoimalan lähes koko tuotanto voi alkuun päätyä vientiin.