Maanantai kului kesäiseen tapaan Helsingissä. Täysistunnon jälkeen osallistuin vihreän verotyöryhmän kokoukseen. Vastaan ryhmässä liikenteen verotuksesta ja luonnostelen ympäristöveroja koskevaa kohtaa.

Tiistaina kävin valiokuntien kokousten jälkeen eduskunnan globaaliryhmän lounaspalaverissa. Ryhmän seminaarisuunnitelmat herättivät vähemmän intohimoja kuin istunnossa käsitelty tupakkalaki.

Monissa maissa tupakointi ravintoloissa on kielletty kokonaan. Kokemukset ovat olleet enimmäkseen myönteisiä: tarjoilijat eivät altistu tupakansavulle eikä baarien myyntikään ole kärsinyt.

Suomessa oli päädytty nahkapäätökseen, jonka mukaan tupakointi on ravintoloissa edelleen sallittua erillisissä kopeissa. Ravintola voi tosin säästyä koppi-investoinnilta siirtymällä kokonaan savuttomaksi.

Isoin vääntö eduskunnassa ei liittynyt tupakoinnin rajoittamiseen sinänsä, vaan siihen, saako tuopin tai sapuskan viedä mukanaan koppiin. Vihreät tukivat linjaa, jonka mukaan koppinautiskelu vesittäisi lain pyrkimystä suojella ravintoloiden työntekijöitä savulta – jonkun kun pitäisi kuitenkin siivota koppiin läikkyneet kaljat ja kerätä tyhjät astiat.

Yleisesti uskotaan, että Suomessakin mennään täyskieltoon ennemmin tai myöhemmin. Siksi olisi ollut selkeämpää kieltää ravintolatupakointi saman tien kokonaan.

Istunnon jälkeen minun piti palaveerata avustajieni kanssa eduskunnassa, mutta äänensä äkillisesti menettänyt OP jäi toipumaan kotiin ja osallistui kokoukseen verkossa. Viimeistelimme kesän aikataulun ja ohjelman. Kävimme myös läpi tulevia valtiopäivätoimia ja valtuustoaloitteita.

Illalla eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen yhteisessä kokouksessa mietittiin vielä tulevien eduskuntavaalien asetelmia. Haastavana tavoitteenamme on nousta maan neljänneksi suurimmaksi puolueeksi ja lisätä paikkamäärää kuudella kahteenkymmeneen. Kokouksessa esitetyt suunnitelmat valoivat uskoa siihen, että kunnianhimoiseen tavoitteeseen voidaan päästä.

Jäin yöksi Helsinkiin, joten ehdin vielä käydä syömässä sushia vanhan koulukaverini kanssa. Monet luokkakaverit olivat kuulemma ehtineet taas lisääntymään sitten viime näkemän.

Keskiviikolle kertyi yhteensä kahdeksan tilaisuutta. Putken avasi eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän kokous. Liityin ryhmään hiljattain, koska lisääntymisterveyteen ja seksuaalioikeuksiin liittyvät kysymykset niin meillä kuin erityisesti kehitysmaissa ovat ratkaisevan tärkeitä.

Ympäristövaliokunnan kokouksessa tarjottiin mansikoita ja kuplivaa (minun tapauksessani siis pommacia) istuntokauden viimeisen kokouksen kunniaksi. Samalla Heidi kertoi siirtyvänsä syksyllä perustuslakivaliokuntaan. Tämä tarkoittaa, että otan hänen paikkansa ympäristövaliokunnan varapuheenjohtajana.

Muutaman mansikan syötyäni siirryin kuuntelemaan Suomen luonnonsuojeluliiton esityksiä seuraavan hallituskauden tavoitteiksi. Monesta asiasta oli helppo olla samaa mieltä, sillä vihreätkin ovat vuosikausia puhuneet mm. ekologisesta verouudistuksesta, energiansäästöstä, joukkoliikenteestä ja metsiensuojelusta.

Talousvaliokunnan jälkeen kokoustivat Pirkanmaan kansanedustajat, ja istunnosta siirryin vaaliohjelmatyöryhmään käsittelemään kentän antamaa palautetta. Vaatii melkoista akrobatiaa mahduttaa tiiviiseen pakettiin kaikki olennaisimmat asiat ja esittää tavoitteet riittävän konkreettisesti periaatteellisuudesta kuitenkaan tinkimättä.

Koska sää oli kauniin kesäinen, kaivoin taittopyörän työpöytäni alta ja kuljin pääministerin valtakuntaan Kesärantaan pyörällä. Opposition kestitseminen kerran vuodessa on ihan hauska tapa, vaikka pirskeet tuntuivat vähän vaisuilta. Ehkä ihmiset odottelevat jo vaalien jälkeistä hallitusta.

Kesärannasta jatkoin ystäväni kanssa katsastamaan Kampin ostoskeskuksen yläkerroksissa sijaitsevan Sedun Lux-baarin. Eipä tarvitse mennä toiste: parvekkeilla tärvättiin energiaa ulkoilman lämmittämiseen, molemmissa kerroksissa soi suunnilleen sama poppi ja pussikaakao maksoi neljä euroa.

Torstaina kävin aamulla hierojalla. Minulle se oli elämäni toinen kerta, mutta hierojalle viimeinen; leivottuaan yli 20 vuotta kansanedustajien jäykistyneitä lihaksia hän siirtyi muihin tehtäviin. Kuulemma vuosien varrella ehti nähdä yhtä sun toista kiinnostavaa.

Talousvaliokunnan kokouksen jälkeen tapasin Heidin kanssa MTT:n tutkijoita. Puhuimme liikenteen biopolttoaineista ja tutkimusrahoituksesta.

Ikkunattomasta kokoushuoneesta siirryin aurinkoon eduskunnan portaille eduskuntaryhmän kuvaukseen. 14-henkisestä kokoonpanosta paikalla oli vain 8, mikä on heikohko suoritus, vaikka ottaisi huomioon yhden olleen työmatkalla, toisen sairaana ja kolmannen äitiyslomalla.

Kevään viimeisen eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen istunnossa väiteltiin taas seksin oston kriminalisoimisesta. Siitä lisää ensi viikolla. Päivän päätteeksi poljin vielä Kaivopuiston kupeeseen keskustelemaan järjestöjen edustajien kanssa mm. pitkän aikavälin ilmastopolitiikasta.

Perjantaina avustajani Ansku oli tukka ojennuksessa kaasona häissä, mutta selvisin juuri ja juuri eduskunnassa itsekseni. Talousvaliokunnan kokouksen ja täysistunnon jälkeen lounastin vanhan tuttuni Elinkeinoelämän keskusliiton ilmastoasiantuntijan Riitta Larnimaan kanssa.

Illalla Meriläisen Rosa kävi vielä poikansa Fransin kanssa meillä Tampereella kylässä. Söimme tofujäätelöä ja puhuimme sekalaisia. Frans ihmetteli outoja ihmisiä ja maailmankaikkeutta yleensä, mikä on varsin perusteltua.

Viikonlopun vietin äidin mökillä. Grillasimme kasvisvartaita ja karsin kuolleet oksat ruusupuskista. Sunnuntaina kävin katsomassa, kun pikkusiskoni esitti latoteatterissa tanssivaa ruusua. Hyvin esitti.