Noin 16 km pyörällä aamutuimaan oli riuskanpuoleinen aloitus viikolle. Koska sää oli kuitenkin kelvollinen, päätin testata kevyen liikenteen yhteyksiä ja pyöräillä Pirkanmaan kansanedustajien kokoukseen Ylöjärvelle.

Menomatkalla olin ajaa harhaan kahdesti, sillä pyöräreittiä ei ollut viitoitettu kunnolla. Jotain suomalaisuudesta kai kertoo, että ohi ajava pyöräilijä ei vaivautunut pysähtymään ja neuvomaan.

Ylöjärvellä ja Tampereella on molemmilla omat, erilliset opaskartat verkossa, joten saumakohdan hahmottaminen on vähän hankalaa. Pyöräilijän asemaa voisikin helpottaa jo lisäämällä tieviittoja ja ottamalla käyttöön kaupunkiseudun yhteisen verkkokartan.

Perillä tutustuimme Ylöjärven yksityiskohtia myöten mietittyyn kaupungintaloon. Kuulimme myös mm. kaupungin kuntaliitoshankkeesta, elinkeinopolitiikasta ja työllisyystilanteesta.

Iltapäivällä annoin haastattelun Tampereen Insinöörien lehdelle. Lounaan lomassa innostuin messuamaan mm. siitä, miten heikosti tiede tavoittaa poliittisen päätöksenteon ja millaisia huimia mahdollisuuksia uusi teknologia tarjoaa.

Seuraavaksi vuorossa oli Vaihda virtaa -hankkeen kokous. Hanke levittää sanaa vihreän sähkön eduista ja muistuttaa, että jokainen voi sähkölaskullaan äänestää kestävän energian puolesta ilmastonmuutosta (ja ydinvoimaa) vastaan.

Hankkeen sivuilla voi muutamalla painalluksella tilata vihreän sähkön sopimuksen. Eikä maksa paljoa – kerrostalokaksiossa hintaero “mustaan” sähköön on yleensä pari euroa kuukaudessa. Joskus vihreä sähkö on jopa halvempaa kuin musta sähkö!

Illalla kävin vielä Tampereen omaishoitajien tilaisuudessa. Omaishoitajat ovat todella kärttyisiä, koska kaupunki kieltäytyy rahapulaan vedoten tukemasta niitäkin hoitajia, jotka täyttävät kaikki kriteerit.

Niin kuin viime viikolla kirjoitin, vihreiden esitys tukimäärärahojen korottamisesta kaatui porvarien ja ns. vasemmiston vastustukseen. Tämä ei toki estänyt niiden edustajia herkistelemästä tilaisuudessa omaishoidon tärkeydestä. Jos se todella on niin tärkeää, miksi piti äänestää kumoon esitys, joka olisi lisännyt omaishoitajien tukea?

Tiistaina talousvaliokunta kävi yleiskeskustelun energia- ja ilmastoselontekoa koskevan mietinnön ensimmäisestä luonnoksesta. Esitin liudan parannusehdotuksia mm. energiansäästön ja uusiutuvien edistämisestä.

stunnon jälkeen vihreiden liikennepoliittinen työryhmä kokoontui puimaan liikennepoliittisen ohjelman valmistumisprosessia ja jatkotoimenpiteitä. Laadimme suunnitelman ohjelmassa esitettyjen 70 toimenpide-ehdotuksen toteuttamisesta.

Teemaan sopivasti jatkoin autoilun verotusta käsittelevään keskustan tilaisuuteen. Keskusta kannattaa vihreiden tavoin auton omistamisesta perittävän vuotuisen ajoneuvoveron porrastamista päästötason mukaan, mutta haluaisi poistaa auton ostamisesta pulitettavan autoveron kokonaan.

Keskustelussa toin esiin, että autoveron poistaminen olisi virhe kahdesta syystä. Ensinnäkin se madaltaisi autojen hintoja, mikä saisi ihmiset ostamaan enemmän autoja, mikä puolestaan lisäisi autoilua ja romuttaisi joukkoliikennettä entisestään.

Toiseksi koska hinta on ostajalle tärkein valintaperuste, siihen vaikuttamalla voidaan kaikkein tehokkaimmin ohjata ihmisiä valitsemaan energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä autoja. Keskustalaiset myönsivät, että autoveron säilyttämistä voi vielä harkita.

Keskiviikkona kävin nykyisten kollegoideni Tarja Cronbergin ja Osmo Soininvaaran kanssa keskustelemassa entisen kollegani luotsaamassa radion Ykkösaamu-ohjelmassa. Puhuimme mm. vihreiden ydinvoima- ja kirkkokannoista.

Toimittajaa kiinnosti myös se, onko puolue hajaantunut, koska periaateohjelmaan tehtiin puoluekokouksessa niin paljon muutosehdotuksia. Paria viikkoa myöhemmin kokoomuksen ohjelmaan tehtiin suunnilleen yhtä paljon ehdotuksia. Se ei tainnut sytyttää yhtään toimittajaa.

Talousvaliokunnassa jatkui yleiskeskustelu energia- ja ilmastoselonteosta. Illan vietin Intian parlamentin alahuoneen puhemiehen kunniaksi järjestetyllä illallisella. Lipponen yllättyi kuullessaan, että asuin Intiassa kevään 2000. Juttelin Intian parlamentin virkailijan kanssa mm. uskonnosta ja terrorismista.

Valtionkirkkokeskustelun innoittamana osallistuin torstaina eduskunnan satavuotisjuhlan ekumeeniseen jumalanpalvelukseen tuomiokirkossa. Arkkipiispa Paarma piti erinomaisen saarnan, jossa hän korosti jokaisen ihmisen olevan arvokas ja kaikkien samanarvoisia.

Ode totesi, että sillä puheenvuorolla olisi milloin tahansa päässyt vihreiden vaaliehdokkaaksi. Supisin Outi Ojalan kanssa, että olisi hienoa, jos kirkko itse noudattaisi samoja periaatteita…

Vihreiltä on tivattu, mitä puoluekokouksen kirkkokanta tarkoittaa. Emme halua murentaa esimerkiksi kirkon korvaamattoman arvokkaan diakoniatyön perustaa. Sen sijaan minusta ei kuulu 2000-luvulle, että muutaman uskontokunnan ehtoollisviini on verotonta tai että eduskunnan puhemies lukee jumalanpalveluksessa otteita Raamatusta. Politiikkaa ja uskontoa ei tule sekoittaa.

Eduskunnan juhlaistunnossa ryhmämme puheenjohtaja Heidi Hautala tiputti uutispommin puhumalla selkokielellä Venäjän demokratian ongelmista. Viesti tuli ilmi ilman kremlologian maisterin tutkintoakin.

Jälkisuomettunut Suomi ärähti ja tuomitsi demokratian puolustamisen. Se siitä demokratian satavuotisjuhlasta. Minusta skandaali ei ole se, että joku uskaltaa juhlapäivänäkin puhua demokratian puutteista ja ihmisoikeusongelmista, vaan se, että niin moni vaikenee niistä.

Cocktail-palat jäivät minulta väliin, sillä istunnosta riensin suoraan talousvaliokunnan ylimääräiseen kokoukseen. Eduskuntaryhmän kokouksen jälkeen kävin oopperassa satavuotisjuhlagaalassa. Iltapalan lomassa juttelin eduskunnan jättävien Suvi-Anne Siimeksen ja Anne Huotarin kanssa.

Perjantaina talousvaliokunta kokoontui jo aamukahdeksalta viimeistelemään energia- ja ilmastomietintöä. Lopullisesti se hyväksyttiin iltapäivän kokouksessa, ja kahden aikoihin pidettiin vielä tiedotustilaisuus.

Mietintö on tarpeeseen nähden huono, mutta olosuhteisiin nähden hyvä. Pidin tärkeämpänä saada yksimielinen mietintö, jossa on mahdollisimman vähän huonoja ja mahdollisimman paljon hyviä asioita, kuin selvästi huono mietintö, johon vihreät jättävät vastalauseen. Tiedotustilaisuudessa kutsuinkin mietintöä kompromissien taiteeksi. Annoin myös haastattelun Ylen tv-uutisille.

Kaiken kilpailukykyliturgian ohella mietinnössä tunnustetaan, että ilmastonmuutos on ihmiskunnan vakavin haaste. Siinä peräänkuulutetaan pitkän aikavälin ilmastostrategiaa ja toimenpideohjelmia energiansäästön ja uusiutuvien edistämiselle. Samoin vaaditaan mm. määrärahoja teknologian tutkimukseen ja investoinneille sekä selvitystä yhdyskuntarakenteen ekotehokkuuden lisäämisestä.

Tiedotustilaisuuden jälkeen juttelin Vihreän Langan toimitusjohtajan David Pembertonin kanssa pamflettihankkeesta. Siitä kuulette vielä.

Illalla kävin Maan ystävien ilmastokampanjan kokouksessa ja Intian suurlähetystön “epämuodollisilla” illallisilla. Olin melkein ainoa, jolla ei ollut kravattia. Epämuodollisuudesta vallitsee selvästi erilaisia käsityksiä.

Lähdin Katajanokalta raitiovaunulla paria kymmentä minuuttia ennen junan lähtöä, ja menin vielä välissä töihin vaihtamaan vaatteita. Kuulostaa epätoivoiselta, mutta ehdin silti junaan – melkein. Juna oli vielä raiteella, mutta ovia ei suostuttu enää avaamaan, vaikka lisäkseni toinenkin matkustaja olisi halunnut kyytiin.

Viikonlopun vietin Helsingissä Maan ystävien kymmenvuotisjuhlassa. Lauantaina puhuin paneelissa entisten puheenjohtajien kanssa järjestön perustamisesta ja vaiheista kymmenen vuoden varrella.

Sunnuntaina avustajani Anskun puoliso Otto Miettinen palkittiin Maailmanparantaja-palkinnolla. Onneksi olkoon!