Pirkanmaa kuului kevään vaaleissa Vihreiden melko hyviin alueisiin. Äänimäärä kasvoi neljän vuoden takaisesta yli 600:lla.
Kasvanutkin äänipotti merkitsi kuitenkin pientä pudotusta kannatusprosenttiin, sillä samaan aikaan vaalipiirin väkimäärä ja äänestysprosentti nousivat. Toisaalta Vihreiden neljän promilleyksikön notkahdus Pirkanmaalla oli pienempi kuin millään muulla eduskuntapuolueella.
Esimerkiksi kokoomuksen pudotus oli prosenttiyksiköissä mitattuna kuusi ja demareillakin lähes viisi kertaa yhtä suuri. Vihreät siis pärjäsi Pirkanmaalla heti perussuomalaisten jälkeen parhaiten.
| Kunta | 2011 | Äänien muutos 2007-2011 | Kannatusosuus 2011 | Kannatusosuuden muutos 2007-2011 |
|---|---|---|---|---|
| Pirkanmaan vaalipiiri | 22672 | +616 | 8,3 % | -0,5 % |
| Akaa | 406 | -42 | 4,6 % | -0,7 % |
| Hämeenkyrö | 159 | -48 | 2,9 % | -1,0 % |
| Ikaalinen | 155 | +3 | 3,6 % | -0,1 % |
| Juupajoki | 47 | -7 | 4,1 % | -0,6 % |
| Kangasala | 1048 | +129 | 6,5 % | +0,3 % |
| Kihniö | 15 | -6 | 1,1 % | -0,4 % |
| Lempäälä | 784 | +143 | 7,1 % | +0,5 % |
| Mänttä-Vilppula | 170 | -15 | 2,7 % | -0,3 % |
| Nokia | 1129 | +227 | 6,7 % | +0,7 % |
| Orivesi | 199 | -57 | 3,7 % | -1,4 % |
| Parkano | 67 | -96 | 1,7 % | -2,3 % |
| Pirkkala | 951 | +54 | 9,7 % | -1,4 % |
| Punkalaidun | 46 | +14 | 2,3 % | +0,7 % |
| Pälkäne | 136 | -47 | 3,5 % | -1,6 % |
| Ruovesi | 69 | -17 | 2,3 % | -0,6 % |
| Sastamala | 482 | +32 | 3,7 % | +0,2 % |
| Tampere | 15082 | +239 | 12,1 % | -1,0 % |
| Urjala | 97 | +13 | 3,5 % | +0,4 % |
| Valkeakoski | 404 | -58 | 3,6 % | -0,8 % |
| Vesilahti | 124 | +15 | 5,5 % | +0,2 % |
| Virrat | 107 | -34 | 2,5 % | -0,7 % |
| Ylöjärvi | 995 | +174 | 6,2 % | +0,4 % |
Vihreiden kannatuksen kunnittain näkee yllä olevasta taulukosta. Äänimäärä kasvoi Tampereen seudulla ja lisäksi Ikaalisissa, Punkalaitumella, Sastamalassa ja Urjalassa. Kannatusprosentin kasvuun yllettiin kahdeksassa kunnassa – hienoimmin Nokialla ja Punkalaitumella.
Suhteessa eniten tappiota tuli Parkanossa (–2,3 %-yks.) ja Pälkäneellä (–1,6 %-yks.). Vaalipiirin tuloksen ratkaisi prosenttiyksikön notkahdus Tampereen kannatuksessa. Jos keskuskaupungissa olisi pysytty neljän vuoden takaisissa luvuissa, olisi koko Pirkanmaankin tulos pysynyt ennallaan.
Kuntakohtaisia tuloksia selittää yksinkertainen tekijä: ehdokasasettelu. Kannatus kasvoi Tampereen ulkopuolisissa kunnissa, joista oli oma ehdokas. Vastaavasti kannatus laski kunnissa, joissa oma ehdokas oli neljä vuotta sitten mutta ei tällä kertaa. Sääntöön on kaksi poikkeusta: Pirkkalassa kannatus laski omista ehdokkaista huolimatta, mutta Kangasalla nousi, vaikka ehdokasta ei ollut.
Parhailla äänestyspaikoilla Tampereella Vihreiden kannatus oli yli 20 prosenttia. Muutamilla paikoilla Vihreät oli näissäkin vaaleissa suurin puolue. Erot Pirkanmaan ja Tampereenkin sisällä ovat kuitenkin valtavia.
Vihreiden listalla äänet keskittyivät toistamiseen yllättävän paljon minulle, vaikka ehdokaskaarti oli monipuolinen ja kovatasoinen. Sain vihreiden äänistä Pirkanmaalla kolmanneksen. Seuraavaksi sijoittunut, Anna-Kaisa Heinämäki, jäi yli 5 000 ääntä jälkeen.
Miehet pärjäsivät listalla varsin hyvin. Neloseksi sijoittui Olli-Poika Parviainen ja kuutoseksi Petri Siuro. Ainakin näissä vaaleissa Pirkanmaalla miesehdokkaat nähtävästi onnistuivat vakuuttamaan perinteisesti naisenemmistöistä vihreää kannattajakuntaa.
Omalla 7 406 äänen potillani olin toistamiseen Pirkanmaan äänikuningas. Äänikuningattaria edelläni oli tosin peräti kuusi – kärjessä demarien Hanna Tainio 10 400 äänen saldolla.
Äänimääräni kuitenkin putosi runsaalla 500:lla. Sijoitukseni myös laski selvästi: neljä vuotta sitten sain 4. eniten ääniä, nyt vasta seitsemänneksi eniten.
Äänistäni 71 prosenttia tuli Tampereelta. Vielä selvästi suurempi osa kertyi Tampereen kaupunkiseudulta.
Vihreiden suorituksessa Pirkanmaalla oli siis sekä myönteisiä että kielteisiä piirteitä. Toinen paikka jäi lopulta alle kahden tuhannen äänen päähän.
Oras Tynkkynen
