Julkaistu Aviisissa 4/2012.
Olli Kärkkäinen pohdiskeli Aviisissa (3/2012) perustulon vaikutusta työvoiman tarjontaan ja arveli sen johtavan kotiäitiyhteiskuntaan. Terävä kirjoitus ansaitsee muutaman kommentin.
Olemme Kärkkäisen kanssa samaa mieltä siitä, että perustuloa tulee tutkia enemmän. Esimerkiksi perustulon vaikutusta työvoiman tarjontaan ei Suomessa ole tiettävästi mallinnettu.
Aika paljon silti jo tiedetään. Esimerkiksi vuonna 2007 selvitettiin Kelan mikrosimulaatiomallilla vihreiden perustuloesityksen vaikutuksia tulonjakoon.
Simulaation perusteella käteen jäävät tulot kasvavat pienituloisilla, pysyvät ennallaan keskituloisilla ja hieman laskevat rikkaimmilla.
Tutkimusten mukaan käteen jäävien tulojen kasvu lisää työvoiman tarjontaa erityisesti pienituloisilla.
Perustulo voi toki johtaa siihen, että osa työssäkäyvistä vähentää työtuntejaan esimerkiksi opiskellakseen tai viettääkseen enemmän aikaa perheen parissa.
Toisaalta sen avulla saadaan työelämään ihmisiä, jotka nyt syrjäytyvät työmarkkinoilta ja laajemmin yhteiskunnasta. Ainakin me rakennamme mielellämme yhteiskuntaa, jossa nykyistä useampi pääsee töihin, mutta henkilöä kohti töitä paiskitaan hivenen vähemmän.
Kärkkäinen on oikeassa siinä, että perustulo ei poistaisi kaikkia nykyisen sosiaaliturva- ja veroviidakon kannustinloukkuja. Monia kuitenkin.
Perustulo karsisi myös byrokratialoukkuja eli hallinnollisten esteiden aiheuttamia ongelmia. Nykyään monet heikoimmin pärjäävät eivät osaa tai jaksa hakea heille kuuluvia etuja, mikä voi suistaa heidät köyhyyteen.
Byrokratialoukut myös hankaloittavat töiden vastaanottamista, koska lyhytkin keikkaduuni voi johtaa sosiaaliturvan katkeamiseen ja viivästymiseen. Tässäkin suhteessa perustulo lisäisi työvoiman tarjontaa.
Perustulolla voidaan siis ratkaista iso tukku ongelmia, mutta savottaa riittää sen jälkeenkin. Tuloloukkuja aiheuttavat myös asumistuki ja harkinnanvarainen toimeentulotuki. Perustulo ja muun sosiaaliturvan remontti eivät ole toisilleen vastakkaisia, vaan toisiaan täydentäviä ratkaisuja.
Perustulomallia hiottaessa pitää miettiä tarkoin ihmisiä, joilla on erityisen suuri riski ajautua työelämän ulkopuolelle.
Voisiko perustulon porrastaa sen mukaan, pyrkiikö ihminen pysyttelemään työelämässä? Tai sama toisinpäin: ehkä aktiivisesti työtä hakeva voisi saada perustulon päälle lisäkannustimen.
Kärkkäinen pelkää perustulon johtavan kotiäitiyhteiskuntaan, mutta ei mainitse, että itse asiassa elämme sellaisessa jo nyt.
Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa hoidetaan kotona paljon erityisesti alle 3-vuotiaita lapsia. Vastaavasti kolmekymppiset naiset käyvät meillä vähemmän töissä.
Henkilökohtaisena ratkaisuna lasten kotihoito on kelpo valinta niin isille kuin äideille. On silti ongelmallista, jos naiset sosiaaliturvan tai perhevapaiden takia ajautuvat ja lopulta juuttuvat kotiin.
Äitien vieraantumista työelämästä voi ehkäistä esimerkiksi uudistamalla perhevapaita niin, että isien kannattaa käyttää niistä nykyistä suurempi osa. Perustulo helpottaisi osa-aikatöiden tekemistä, mikä osaltaan auttaisi monia äitejä pysymään työelämän syrjässä kiinni.
Hanna Hakko
ympäristöpolitiikan opiskelija
TAMYn edaattori, Vihreä lista
Oras Tynkkynen
TaYn alumni (tiedotusoppi)
kansanedustaja (vihr.)
One Response
Selkee4sti selitetty, sionisan.Keskustelu myf6s etenee ja sen seuraajana minun mielialani paranee aina kun joku kierteleme4tte4 listaa itse (noin suunnilleen) kannattamansa ehdotuksen tai suunnitelman mahdolliset heikot kohdat. Se on paras tiete4me4ni keino ve4lttye4 juuttumasta juupas-eipe4s-suohon.Varausten kakkospointti ( Nuorten syrje4ytyminen tulee este4e4 ) saattaa sise4lte4e4 itsesse4e4n je4rjellisen huolen tai ne4kf6kulman. Sen lise4ksi se on yksi niiste4 helpoista iskulauseista, joilla koko perustuloajatus nykye4e4n usein nuijitaan lyttyyn.Miksi siis kompastua sellaiseen, mihin ei ole pakko? Kaikki ne4ytte4ve4t pite4ve4n selve4ne4, ette4 mite4e4n lopullisen valmista systeemie4 ei voida toteuttaa yhdesse4 yf6sse4. Erilaisia kokeilemisen, liukuvan le4hdf6n tai varovan aloituksen tapoja etsite4e4n. Ajatus, ette4 tarjotaan ensin piente4 summaa ja jonkin ajan kuluttua mietite4e4n, olisiko isompi parempi, vaikuttaa je4rkeenke4yve4lte4, ellei toisin todisteta. Te4he4n voidaan yhdiste4e4 toinenkin asteittaisen etenemisen tapa. Ei ole ve4ltte4me4tf6nte4 aloittaa te4ysille4 niiste4 f6baut-kakskymppisiste4, joita KENTIES on tarpeen tf6nie4 tyf6ele4me4n alkuun. En siis ve4ite4 tiete4ve4ni, onko tarpeen vai ei. Te4me4 on kuitenkin useasti vastaan tuleva ne4kf6kohta, johon olisi hyve4 vastata.Olen kuullut en itse keksinyt ajatuksen, joka voisi kelvata vastaukseksi seke4 todelliseen huoleen ette4 sumeaan asenteelliseen vastahankaan. Parille vihreiden sise4iselle keskustelulistalle olen sen heitte4nyt, ja heite4n nyt te4he4nkin.Perustuloje4rjestelme4 voitaisiin ajaa sise4e4n asteittain ja aloittaen vanhimmista ike4luokista. Viisikymppisen ele4me4narvot ovat nimitte4in jo kohtalaisen todenne4kf6isesti muotoutuneet. Jos joku on siihen asti hanakasti tarttunut toimeen jos toiseenkin, kohtuullinen perustulo tuskin veisi kyseiste4 yksilf6e4 heti siltojen alle. Pe4invastoin: se auttaisi he4nte4 se4ilytte4me4e4n itsekunnioituksensa ja yleishyf6dyllisen draivinsa seke4 tekeme4e4n jotakin fiksua siine4kin tapauksessa, ette4 entinen tyf6 loppuu. Ehke4 jopa jotakin entiste4 fiksumpaa. Jos taas joku on onnistunut siihenkin asti kuluttamaan aikansa bilette4me4lle4, dokaamalla, nyhjf6tte4me4lle4, osinkoja nostamalla tai roskiksia tonkimalla ja siis fyffesuuntautunutta raatamista ve4ltellen oikein tai ve4e4rin niin tuskin ainakaan koko kansakuntaa uhkaa ennenne4keme4tf6n moraalinen tuuliajo, vaikka myf6s te4lle yksilf6lle alkaisi anelematta juosta ylime4e4re4inen snadi ele4ke (kangistumiskorvaus, holtittoman ele4me4ntavan tuki, ihmettelypalkka tms). Jos tyf6markkinoilla joka tapauksessa ike4syrjitty je4e4 sohvalle dokaamaan, site4 voi monestakin syyste4 surkutella, mutta ei se ainakaan ole yhte4 iso aikapommin kaltainen yhteiskunnallinen ongelma kuin kaksikymppisten laajamittainen vetelf6ityminen. Mite4 te4me4 mahdollisuus nykyoloihin verrattuna pahentaisi? Monihan je4e4 nytkin, tahtomattaan. Moniko viranomainen oikeasti nykye4e4n auttaa ja tukee yli-viisikymppisten je4rkeve4e4 tyf6llistymiste4? Kysyn vaan. Jos ei sitten, ei kylle4 nytke4e4n.Miksi muutenkaan ihmisen ele4me4sse4 kaiken pite4isi muuttua kertaheitolla tyf6ie4n muuttuessa ele4keie4ksi ?Jos aloitetaan perustulokokeilu viiskyt-ja-risat-ike4isiste4 ja ajan myf6te4 huomataan, ette4 hieno homma, hyvin toimii, ele4me4 paranee ja kansantalous keste4e4, voidaan vapaavalintaisesti kokeilla joko summan korottamista tai ike4rajan alentamista tai molempia liukuvasti niin, ette4 summa kasvaa ie4n myf6te4 ja muuttuu asteittain le4hinne4 lise4tulosta kohti te4ytte4 ele4kette4 . Ke4sitteellinen raja perustulon ja kansanele4kkeen ve4lilte4 katoaisi. Kunnallista hammashoitoa on tarjottu ensin nuorille ja sitten vanhemmille. Siihen on perusteensa. En narise. Jos te4sse4 asiassa menetelte4isiin toisinpe4in, site4 tuskin voisi pite4e4 huutavana ve4e4ryytene4, kun kaikki kuitenkin pe4e4se4e4ntf6isesti vanhenevat ajan myf6te4.Ja vaikka ne4in ei ikine4 tehte4isike4e4n, pelkke4 te4llaisen etenemistavan EHDOTTAMINEN YHTENc4 MAHDOLLISUUTENA veisi huomattavasti pohjaa pois bilette4je4herjoilta.