Valtiovarainministeriön esityksessä ensi vuoden talousarvioksi oli vähän aineksia uutisiksi. Suurimmat linjanvedot hallitus oli tehnyt jo aiemmin hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksessä.

Harvinaisen epävarmassa taloustilanteessa kannattaa välttää äkkiliikkeitä. Liian rajut säästöt ja veronkorotukset voisivat tukehduttaa talouden elpymisen savuihinsa.

Sen sijaan oikea aika tehdä välttämättömiä rakenteellisia uudistuksia on aina. Hallituksen pitääkin paneutua muun muassa työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamiseen, jotta työn vastaanottamisesta saadaan tehtyä kannustavaa kaikissa tilanteissa.

Budjettiesityksen yllätyksettömyyden takia uutisoinnissa on noussut esiin yksityiskohta: Ilmatieteen laitos avaa ensin sää-, tutka- ja salamadatan sekä myöhemmin lentokenttähavainnot maksutta saatavaksi. Aamulehti otsikoi ”Näin Urpilainen työllistää: jakoon ilmaista tietoa ilmasta”.

Avoin data ei ole kuitenkaan naureskelun aihe. Vaikka julkisen datan avaaminen ei kansantalouden haasteita yksin ratkaise, sillä voidaan saada monia yhteiskunnallisia hyötyjä.

Säädatasta kekseliäät yrittäjät voivat kehittää erilaisia uusia palveluita, joita nyt emme välttämättä hoksaa edes ajatella. Hyvässä lykyssä ratkaisuista voi syntyä vientituotteita. Esimerkiksi Yhdysvalloissa erilaisia kaupallisia sääpalveluita myydään noin miljardin dollarin edestä vuosittain.

Datan parempi saatavuus voi helpottaa säätietojen hyödyntämistä niin festivaalien järjestämisessä kuin perunan viljelyssä. Aiemmin Ilmatieteen laitoksen datasta maksaneet yritykset säästävät kuluissa ja parantavat siten tuottavuutta.

Nostin taannoin eduskunnan suullisella kyselytunnilla esiin sen, että valtiovarainministeriö jarrutti Maanmittauslaitoksen datan avaamista. Tuolloin ministeri Urpilainen ei tiennyt ongelmasta, mutta lupasi paneutua asiaan.

Maanmittauslaitoksen data päätettiinkin avata, ja nyt on Ilmatieteen laitoksen vuoro. Seuraavaan kehysriiheen ministeriöt tuovat selvityksen siitä, mitä muita tietovarantoja voidaan avata.

Työsarkaa vielä riittää. Esimerkiksi YLE on tuottanut ja ostanut tv-maksuvaroin valtavasti kotimaista kulttuuria, joka tulee avata kansalaisille tekijänoikeuksia kunnioittavalla tavalla.

Julkisesti rahoitetun tutkimuksen pitää yliopistoissa olla lähtökohtaisesti aina maksutta kaikkien saatavilla. Kuntien kaavat, oikeuslaitoksen tuomiot ja julkisten organisaatioiden hankintapäätökset ovat myös esimerkkejä datasta, joka pitää pyrkiä avaamaan kaikille kiinnostuneille.