—Moikka!
—No moi! Ootpa sä ruskettunut! Näytät tosi hyvältä! Millä mä en tarkoita, että olisi mitään vikaa näyttää kalpealta. Jotkut ei edes rusketu kunnolla, ne vaan palaa.
—Kiitti! Säkin näytät tosi hyvältä! Oot sä laihtunut? Mulla ei toki oo mitään ylipainoisuutta vastaan. Ei lihavuus tee kenestäkään huonompaa ihmistä.
—Niin just. Mitä sä teit kesällä?
—Mä olin viikon Etelä-Ranskassa. Oli kiva päästä vähän irti näistä kuvioista. Tietty jos haluaa lomailla Suomessa, se on kans tosi hyvä juttu. Mä arvostan sitä, että ihmisillä on juuria. Eikä kaikilla oo välttämättä varaakaan matkustaa. Mitäs sä teit?
—No mulla olis tavoitteena juosta mun ensimmäinen puolimaraton syksyllä niin mä treenasin sitä varten. Enkä mä tällä halua siis mitenkään loukata niitä, jotka ei pysty juoksemaan. Siis jos on vaikka joku vamma. Tai ei vaan halua juosta.
—Joo. Mullakin on serkku, joka käyttää pyörätuolia. Se on opiskellut diplomi-insinööriksi asti. Mutta musta kyllä AMK-insinöörit on ihan yhtä tärkeitä. Ja humanistit tietty. Mitä tästä maasta tulis, jos unohdettais kulttuurin merkitys?
—No ei paljon mitään… Sitä mä tässä vähän mietin, että kun sä puhuit insinööreistä ja humanisteista, niin mites sitten ne, joilla on toisen asteen koulutus?
—Hitsi, hyvä että huomasit! Mun piti siis sanoa, että insinöörit ja humanistit mutta unohtamatta ammattikoulun käyneitä. Kuitenkin iso osa töistä on sellaisia, että niihin ammattikoulu on just sopiva juttu. Ei mun keittiöremontistakaan olis tullut mitään ilman ammattikoulutettuja! Ja sit tietysti oppisopimuskoulutus on myös arvokas vaihtoehto.
—No niin onkin. Ja siviilipalvelusmiehet kans. Vaikka mun mielestä vois puhua siviilipalvelushenkilöistä. Meidän Kuuran päiväkodissakin on tosi fiksu sivari. Mä arvostan rauhanaatetta.
—Mä kans. Miten Kuura on viihtynyt siellä päiväkodissa?
—Siis tosi hyvin! Sillä on jo eka poikaystäväkin, Jetro. Meitä niin hymyilytti, kun Kuura selitti sitä ihan tohkeissaan.
—No varmasti… Miten muuten, jos Kuura oliskin esitellyt tyttöystävän?
—No se olis ollut ihan yhtä hieno juttu! Ei rakkaus katso sukupuolta. Mä puolustan homojen ja lesbojen oikeuksia. Ja tietty myös biseksuaalien.
—Joo. Ja transihmiset on kans tosi tärkeitä.
—Niin tietty joo. Sit on kans niitä, jotka ei halua mitään tiettyä identiteettiä tai leimaa, vaan ne on enemmän niinku queer, tiedät sä?
—Joo…

Hiljaisuus.

—Ootko muuten kuullut mitään hauskoja juttuja viime aikoina?
—Joo, mä repesin ihan täysin yhdelle jutulle tässä pari päivää sitten! Ootas, miten se menikään? Ei kun siinä puhuttiinkin romaneista… Ei se ollutkaan yhtään hauska.
—Joo, ei romaneissa oo mitään hauskaa.