Pirkanmaan sanomat 10.5.2007
Osallistuin ensimmäistä kertaa mielenosoitukseen opintotuen puolesta Tampereella muistaakseni vuonna 2000. Mielenosoitus oli suuri ja äänekäs, mutta tuolloinen hallitus ei vielä korottanut opintorahaa.
Viimeksi osallistuin opintotukitempaukseen viime vuonna. Mielenosoitus oli entistäkin suurempi ja äänekkäämpi, ja vaatimus oli sama: pikainen korotus opintorahan tasoon.
Valitettavasti viesti kaikui jälleen kuuroille korville. Mielenosoitusten välillä hallitus oli vaihtunut, mutta tyly linja opiskelijoita kohtaan ei.
Pienituloisuuden rajan alittaa jo kolme neljästä opiskelijasta. Monien valmistuminen viivästyy, koska opiskeluun ei voi keskittyä täysipainoisesti. Joka neljännellä opiskelijalla on mielenterveysongelmia. Niistä yleisin on jatkuvan ylirasituksen kokeminen.
Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa ei ole korotettu 14 vuoteen, vaikka tuen ostovoima on pienentynyt viidenneksellä. Toisen asteen opiskelijat ovat vielä huonommassa asemassa. Opiskelijat ovat käytännössä ainoa ihmisryhmä, joka velvoitetaan ottamaan velkaa turvatakseen toimeentulonsa.
Opintotuella kituuttaminen tuli itselleni opiskelijana tutuksi. Siksikin uuden sinivihreän hallituksen iloisimpia uutisia oli päätös korottaa opintorahaa 15 %. Samalla opiskelijoiden tulorajoja päivitetään. Näin opiskelijoiden toimeentulo paranee olennaisesti.
Opintorahan korottaminen on paitsi reilua, myös järkevää. Suomen parhaita valtteja globaalissa kilpailussa on juuri osaaminen. Siihen kannattaa satsata.
Pelkkä opintoraha ei kuitenkaan riitä. Meidän pitää lisätä yliopistojen perusrahoitusta, jotta niissä voidaan tehdä korkeatasoista tutkimusta. Meidän pitää vähentää kouluttamista kortistoon ja koulun keskeyttämistä. Meidän pitää lisätä tutkimus- ja kehitysmäärärahoja, jotta suomalaiset saavat osansa kestävän teknologian nopeasti kasvavista maailmanmarkkinoista.
Ja meidän pitää muistaa, että laadukkaan opiskelun pohjalla on aina laadukas peruskoulu.
Oras Tynkkynen
kansanedustaja (vihr)
Tampere
