Sosialidemokraattien puolivälitarkastelu nosti hallitukseen kaksi uutta ministeriä ja vaihtoi kolmannen salkun. Asunto- ja viestintäministeriksi nousee Pia Viitanen, peruspalveluministeriksi Susanna Huovinen ja opetusministeriksi Krista Kiuru.

Uusilla ministereillä on nyt näytön paikka. Osaava ja tarmokas päättäjä pystyy lyhyessäkin ajassa ajamaan läpi joitakin välttämättömiä uudistuksia. Siksi esitän vasta valituille ministereille kolme konkreettista toivetta.

Asumisen korkea hinta vähentää työntekijöiden mahdollisuuksia muuttaa työn perässä, lisää sosiaaliturvan tarvetta ja pakottaa asumaan ahtaasti. Tavallisen perushoitajan tai bussikuljettajan on liki mahdotonta löytää kohtuuhintaista asuntoa ainakaan suurimmista kaupungeista.

Korkeisiin vuokriin on monta syytä, mutta valtio ja kunnat pahentavat tilannetta vanhentuneella sääntelyllä. Asuinrakennuksiin pakotetaan rakentamaan väestönsuojia ja autopaikkoja silloinkin, kun ne ovat kalliita tai tarpeettomia.

Osa normeista toki puoltaa yhä paikkansa. Ikääntyvä Suomi tarvitsee esimerkiksi esteettömiä asuntoja, joissa pärjää myös rollaattorilla. Mutta asuntoministeri Viitanen: asumisen hintaa turhaan nostavat normit on korkea aika karsia.

Hallitus sai pitkän väännön jälkeen väsättyä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta sovun, jota voi luonnehtia askeleeksi oikeaan suuntaan. Savotta on kuitenkin pahasti kesken.

Uudistuksen ulkopuolelle jäi palveluiden rahoitus. Nykymallissa maksajia on monta: valtio, kunnat ja Kela suoraan ja mutkan kautta. Jokaisen itsekäs etu on yrittää laittaa toiset maksamaan laskut.

Nykymallissa esimerkiksi kunta maksaa leikkauksen, Kela lääkkeet. Kunta vastaa hoidosta, Kela kuntoutuksesta. Potilasta voidaan pallotella ja odotuttaa, jos sillä saadaan sysättyä kustannuksia toisten kontolle.

Monikanavainen rahoitus johtaa kustannusten paisumiseen, väärin mitoitettuun hoitoon ja hoitoketjujen katkeamiseen. Peruspalveluministeri Huovinen: saadaanko rahoitusremontti hyvään vauhtiin vielä tällä hallituskaudella?

Oppisopimuskoulutuksessa ammattiin valmistaudutaan luokkahuoneen ohella työpaikalla harjoittelemalla. Vaihtoehto sopii erityisesti monille käytännöllisesti suuntautuneille nuorille, joille lukeminen ei niin maistu.

Itävallassa oppisopimuksella suoritetaan suhteessa liki tuplasti niin monta tutkintoa kuin Suomessa. Ei liene sattumaa, että nuorisotyöttömyys on maassa yli puolet pienempi kuin meillä.

Suomessa oppisopimuskoulutuksesta on nurinkurisesti leikattu rahoitusta, vaikka määrärahoja tarvitaan päinvastoin lisää. Opetusministeri Kiuru: rahoituksen turvaamisen pitää olla työlistalla kärkisijoilla.

Hallituskautta on jäljellä enää kaksi vuotta. Raportteja ja asiantuntijalausuntoja meillä on jo riittävästi. Suomalaisten hyvinvointia parantavia ratkaisuja ei ole enää varaa haudata selvityksiin ja selityksiin.

Ministerit Viitanen, Huovinen ja Kiuru: nyt on tekojen aika.

Oras Tynkkynen

Kirjoittaja on Vihreiden kansanedustaja ja varapuheenjohtaja.