Olin laivalla palaamassa Tukholmasta, kun puhelin alkoi piristä. Toimittajat kysyivät kantaa ministeri Risikon ehdotukseen sosiaaliturvan muuttamisesta vastikkeellisemmaksi.
Keskellä Itämerta verkko oli vähän huono, joten puhelu pätki. Yhteydenpidossa oli kuitenkin isompikin ongelma.
Risikko oli tehnyt ehdotuksensa Ilkan haastattelussa. Laivan kioskin valikoimiin lehti ei valitettavasti kuulunut.
Ilkan verkkosivuilla oli haastattelusta vain pätkä, josta ehdotus ei tarkemmin auennut. Muiden lehtien sivuilla haastattelua siteerattiin yhtä lailla ylimalkaisesti.
Risikko siis ehdotti sosiaaliturvan vastikkeellisuuden lisäämistä, mutta minkä tukien, missä tilanteissa ja mille ihmisille? Millaista vastikkeellisuutta ja mitä sen järjestäminen edellyttäisi?
Toimittajat tivaavat usein poliitikoilta kantoja asioihin, joihin ei ole voinut perehtyä kunnolla. Lausuntoautomaattina toimiminen vahvistaa ohi puhumisen kulttuuria. Julkisessa keskustelussa välillä kaikilla tuntuu olevan rikkinäinen puhelin.
Itämeren laineilla ei ollut paljon vaihtoehtoja. Kaivoin verkosta esiin saatavilla olevan aineiston. Varoitin toimittajia, että en ole pystynyt lukemaan Ilkan alkuperäistä haastattelua. Sen jälkeen kommentoin yleisesti, mitä hyviä ja huonoja puolia sosiaaliturvan vastikkeellisuuden lisäämisessä mahdollisesti on.
Vaikeuksien kanssa kamppailevat ihmiset tarvitsevat tukea ongelmien ratkaisemiseen, eivät lisää keppiä. Moni sosiaaliturvaan nojaava tekisi jo nyt mielellään töitä, opiskelisi tai auttaisi vapaaehtoisena, jos järjestelmä siihen kannustaisi – tai edes sen mahdollistaisi.
Vastikkeellisuuden lisäämistä parempi ratkaisu on perustulo. Se tekisi sosiaaliturvan varassa eläville työn vastaanottamisesta selvästi kannattavampaa. Usein paras kannustin toimeliaisuuteen on tilille tuleva palkka.
Oli Risikon esityksestä kuitenkin mitä mieltä tahansa, se ansaitsee tulla ymmärretyksi ennen tyrmäämistä tai tukemista. Julkinen keskustelu on hedelmällisempää, jos keskustelijat tietävät, mistä puhuvat.
Suomessa ei ole niin paljon hyviä ideoita maamme kehittämisestä, että meillä olisi varaa ampua niitä alas köykäisin perustein.
