Valtiota ja kuntia tuntuu vaivaavan ikuinen rahapula. Pieniäkin summia on usein vaikea saada kaivettua esiin, oli käyttötarkoitus kuinka kiireellinen ja hyvä tahansa. Samaan aikaan EU:ssa julkisten hankintojen arvo on pökerryttävät yli biljoona eli tuhat miljardia euroa.
Yksin Tampereen kaupunki ostaa palveluita ja tuotteita 660 miljoonalla eurolla joka vuosi. Julkisissa hankinnoissa siis pyörivät valtavat rahamäärät. Tavallaan päättäjät istuvat rahakasan päällä. Julkisten hankintojen miljardeilla voimme vaikuttaa ympäristön ja ihmisten kannalta kestävien vaihtoehtojen puolesta. Ympäristö- ja sosiaalikriteerien huomioon ottamista julkisissa hankinnoissa on pitkään rajoittanut säädösten epäselvyys. Hankinnoista vastaavat tahot ovat pelänneet päätyvänsä käräjille, jos valintakriteerinä käytetään jotain muuta kuin sitä kaikkein yksiselitteisintä eli hintaa.
Viime eduskuntakaudella hyväksytty uusi hankintalaki selkiyttää tilannetta. Hankkijoilla on monta tapaa ottaa huomioon ympäristö- ja sosiaaliperusteita. Kunta voi esimerkiksi vapaasti päättää valita energiansäästölamppuja tai Reilun kaupan kahvia. Tuotteelta voi edellyttää takuuta ja ympäristömyötäistä tai sosiaalista tuotantotapaa. Kunta voi siis päättää tilata vaikkapa uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua vihreää sähköä tai edellyttää pitkäaikaistyöttömien työllistämistä.
Laki siis sallii kestävien hankintojen tekemisen hyvin laajasti. Tästä huolimatta ympäristö- ja sosiaalisten kriteerien käyttö on julkisissa hankinnoissa yhä poikkeus, ei sääntö. Esimerkiksi vain viidenneksessä Tampereen kaupungin hankinnoista asetetaan ympäristökriteereitä. Kaupungilla yksi työntekijä käyttää työajastaan ympäristöasioihin vaivaiset 5 %.
Kestävien hankintojen tekemisessä onkin vielä monia haasteita. Lain tarjoamia mahdollisuuksia tunnetaan puutteellisesti, eikä riittävää osaamista kunnissa ole. Kunta voi myös sitoutua edistämään reiluutta hankinnoissaan julistautumalla Reilun kaupan kunnaksi. Isossa-Britanniassa on jo ainakin 250 ja Ranskassa sata Reilun kaupan kuntaa. Ruotsissa Reilun kaupan kuntia on kolme, isoin niistä Malmö. Suomessa Keravalla, Pernajassa, Salossa ja Jämsässä on jo siirrytty käyttämään Reilun kaupan kahvia kunnan omissa tilaisuuksissa. Utajärvi ja Paltamo ovat julistautuneet Reilun kaupan kunniksi.
Olin jättämässä Tampereella valtuustoaloitetta Reilun kaupan kaupungiksi julistautumisesta. Aloitteen allekirjoittivat yhtä vaille kaikki Tampereen kahdeksan valtuustoryhmää. Aloitteella on siis lähes koko valtuuston tuki. Ryhtymällä Reilun kaupan kaupungiksi Tampere voi osaltaan valjastaa julkisten hankintojen valtavat rahavirrat edistämään reilumpaa ja kestävämpää maailmaa.
Oras Tynkkynen kansanedustaja (vihr.)
