Suomi menestyy kansainvälisissä vertailuissa loistavasti. Olemme maailman vähiten korruptoitunut maa, jossa taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet toteutuvat parhaiten. Meillä on Etelä-Korean ohella maailman paras koulujärjestelmä, ja sukupuolten välisessä tasa-arvossa sijoitumme kakkoseksi Islannin jälkeen.
Ilmastopolitiikka on säännöstä poikkeus. Vuotuisessa Climate Change Performance Indexissä jäämme 61 maasta sijalle 32.
Suomen edelle menevät kaikki muut Pohjoismaat ja valtaosa EU-maista. Meitä paremmin pärjäävät jopa Intian, Romanian ja Egyptin kaltaiset valtiot, jotka eivät varsinaisesti ole tulleet tunnetuiksi edistyksellisestä ilmastopolitiikasta.
Vertailussa on myös hyviä uutisia. Edellisvuoteen verrattuna pomppasimme peräti viisi paikkaa ylöspäin. Nyt päihitämme mm. Uuden-Seelannin, Japanin ja Viron.
Maamme sijoitusta rokottaa eniten korkea päästötaso: asukasta kohti tuotamme huomattavan paljon ilmastopäästöjä. Uusiutuvaa energiaa käytämme suhteessa paljon, mutta sen käyttö on lisääntynyt monia muita maita verkkaisempaa tahtia.
Aiempien vuosien blogiteksteissä (täällä ja täällä) olen arvostellut vertailun laskentaperusteita. Kuitenkin kestävin tapa menestyä myös tässä kisassa on kääriä hihat ja ryhtyä töihin.
Leikkaamalla päästöjä määrätietoisesti, lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä nopeasti ja tekemällä rohkeita päätöksiä ilmastopolitiikassa Suomi voi parantaa sijoitustaan jo ensi vuoden vertailussa. Lähiaikoina voimme esimerkiksi säätää ilmastolain ja ottaa käyttöön uusiutuvan energian nettolaskutuksen.
Oras Tynkkynen
6 Responses
olipa varsinainen vitsi koko höpölöpöindeksi, mitaleja ei onneksi jaeta.
Geru: mikä olisi mielestäsi parempi tapa vertailla maiden ilmastopolitiikkaa?
Oras, ongelma on juuri siinä että ilmastopolitiikka ei kerro tässä yhteydessä mitään konkreettista, tässä indeksissähän on kyse Germanwatchin mielipiteestä ja arvioiduista(?) CO2-päästöistä. Jos se että “Con” Hedegaard käy jakamassa minun(kin) veroeuroja tuottamattomiin ilmastohankkeisiin ympäri palloa lasketaan positiiviseksi Tanskan ilmastopolitiikan kannalta, indeksi kai on sitten täyttänyt tehtävänsä. Esim. Saksan viimeaikaiset “saavutukset” CO2-päästöjen lisäyksen ja hiilivoiman lisärakentamisen osalta pitäisi saman logiikan mukaan tiputtaa maan paljon alemmas listalla. Lisäksi “emission developmentia” pitäisi arvioida myös historiallisen kehityksen kautta. Nyt näyttää siltä että maat jotka ovat tähän asti eläneet kuin siat vatukossa, palkitaan näennäisesti suurten CO2-leikkausten tekemisestä.
Jaa, Eija-Riitta Korhola tuossa valaisikin hieman tätä “laskentamallia” meille laiskoille lukijoille. CCPI: ei jatkoon !
Tutustuitko CCPI:n metodologiaan? Jos Saksa lisää päästöjä, se luonnollisesti heikentää sen sijoitusta vertailussa.
Niin kuin olen blogissani useaan otteeseen kirjoittanut, minusta CCPI:n metodologiassa on merkittäviä puutteita. Se on kuitenkin toistaiseksi yksi harvoja ilmastopolitiikkavertailuja. Jos pitää sitä huonona, kannattaa minusta esittää, miten vertailu olisi järkevämpää hoitaa – ja lähettää palautetta Germanwatchille, joka on kehittänyt metodologiaa koko ajan.
Oras, kyllä tutustuin. Eli kumpaa pitäisi uskoa: CCPI;tä vai päivän Pravdaa, joka kertoo Suomen vähentäneen CO2-päästöjä ja kasvattaneen uusiutuvan energian osuutta viime vuonna. Ai niin , mutta tämä onkin ilmastopolitiikkaa… :-( Väärin vähennetty & väärin uusiuduttu !