Julkaistu Kalevassa alakerta-kirjoituksena (paperilehden s. K2/4, ei verkossa).
Eduskunta äänestää tasa-arvoisesta avioliittolaista ylihuomenna perjantaina. Jos enemmistö päätyy aloitteen kannalle, voivat samaa sukupuolta olevat parit solmia tulevaisuudessa avioliiton.
Maailmassa jo noin 750 miljoonaa ihmistä elää alueilla, joilla samansukupuoliset parit voivat mennä naimisiin. Joukkoon kuuluvat kaikki muut Pohjoismaat, mutta myös mm. valtaosa Yhdysvaltain osavaltioista, Uusi-Seelanti, Argentiina ja Etelä-Afrikka.
Tasa-arvoinen avioliittolaki parantaa yhdenvertaisuutta. Ihmisiä ei enää jaotella vuohiin ja lampaisiin puolison sukupuolen perusteella.
Suomalaisten selvä enemmistö kannattaakin tasa-arvoista avioliittolakia. Uudistuksen kannalla on enemmistö niin kokoomuksen, keskustan kuin perussuomalaistenkin kannattajista.
Eduskunnassa äänestyksen ennakoidaan menevän tiukille. Monia askarruttaa erityisesti lasten asema. Päättäjän tehtävä on aina puolustaa ensisijaisesti lasten etua.
Avioliittolailla ei päätetä sitä, onko perheissä lapsia. Kahden äidin tai kahden isän perheissä elää Suomessa jo tuhansia lapsia. Lapsia on esimerkiksi joka kolmannella suhteensa rekisteröineellä naisparilla.
Sateenkaariperheissä elävien lasten asemaa tasa-arvoinen avioliittolaki parantaa monin tavoin. Laajan tutkimusaineiston mukaan lapset hyötyvät siitä, että vanhemmat elävät oikeudellisesti tunnustetuissa liitoissa. Ennen kaikkea lapset pääsevät yhteiskunnan silmissä samalle viivalle riippumatta vanhempien sukupuolesta.
Tasa-arvoinen avioliittolaki antaa samansukupuolisille pareille myös mahdollisuuden hakea adoptiota. Ehdot ovat samat kuin heteropareille: tiukat. Kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta adoptioon – eikä tulekaan olla.
Viranomaiset syynäävät tarkoin hakijoiden taustat ja edellytykset kantaa vastuuta lapsen kasvattamisesta. Adoptiota hakevilla nais- tai miespareilla seula on siis monin verroin tiukempi kuin biologisen lapsen hankinnassa.
Lapsen ja nuoren mielipidettä kuullaan lain mukaan aina adoptioprosessissa. Esimerkiksi Helsingin sosiaalitoimi on lisäksi vahvistanut, että lapsia ei adoptoida sateenkaariperheeseen, jos biologiset vanhemmat sitä eivät halua.
Käytännössä uudistuksen vaikutus adoptioihin ei liene suuri. Ruotsissa avioliittolain muutoksen jälkeen on adoptoitu sateenkaariperheisiin ilmeisesti tasan yksi lapsi.
Mahdollisuus hakea adoptiota voi kuitenkin olla periaatteellisesti merkittävä. Adoptoitava nuori voi haluta samaa sukupuolta olevat vanhemmat vaikka siksi, että itse kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön. Ruotsissa lapsen biologinen äiti halusi luovuttaa lapsen juuri sateenkaariperheeseen.
Yksikään lapsi ei joudu luopumaan isästään tai äidistään siksi, että sateenkaariperhe hakee adoptiota. Adoptio alkaa aina muista syistä: biologisilla vanhemmilla ei ole edellytyksiä huolehtia lapsesta ja vanhempien tilanteen arvioidaan olevan pysyvä.
Suomen nykylain mukaan adoptiota voi hakea yksin elävä mies tai nainen. Hakeminen ei ole sen sijaan mahdollista, jos henkilöllä sattuu olemaan samaa sukupuolta oleva puoliso. On vaikea nähdä, miten ihmisestä tekisi kyvyttömän adoptiovanhemmaksi se, että kasvatuksessa tukena on toinen vanhempi.
Ehkä suurin merkitys lasten oikeuksille voi olla sillä, että tasa-arvoinen avioliittolaki vie Suomen yhden askeleen lähemmäs yhdenvertaista yhteiskuntaa. Suomi, jossa ketään ei syrjitä, on parempi meille kaikille – niin lapsille kuin aikuisille.
Seksuaali- tai sukupuoli-identiteettiään pohtiville lapsille ja nuorille viesti on huojentava: olet arvokas sellaisena kuin olet. Yhteiskunta arvostaa sinua riippumatta siitä, rakastatko samaan vai eri sukupuoleen kuuluvaa ihmistä.
Lastenoikeusjärjestöt ja asiantuntijat ovatkin laajasti asettuneet tasa-arvoisen avioliittolain kannalle. Aloitetta puoltavat niin Mannerheimin lastensuojeluliitto, Väestöliitto, lapsiasiavaltuutettu kuin Pelastakaa Lapset ry. Hiljattain tukensa ilmaisi liki 700 suomalaista psykologia ja psykologian opiskelijaa.
Perjantain äänestyksessä kansanedustajien on tärkeä asettua lasten puolelle. Parhaiten se tapahtuu tukemalla tasa-arvoista avioliittolakia.
Oras Tynkkynen
Kirjoittaja on Vihreiden kansanedustaja. Tynkkynen jätti Suomen ensimmäisen lakialoitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista vuonna 2006.
