Julkaistu Klimaatti-uutiskirjeessä.

Yhdysvallat ja Kiina yllättivät vähän aikaa sitten ilmoittamalla uusista päästörajoituksista. Heti perään Yhdysvallat ja Japani kertoivat tukevansa köyhien maiden ilmastotyötä useilla miljardeilla.

Ilmastorintamalla on muutenkin vilkasta. YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokouksessa lukuisat tahot sijoittajista kuntiin sitoutuivat uusiin ilmastotoimiin. Samaan aikaan New Yorkissa järjestettiin historian suurin ilmastomarssi, johon osallistui arviolta 300 000 ihmistä.

Marraskuun alussa hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi tuoreimman arviointiraporttinsa yhteenvedon. Viesti on entistä vahvempi: ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos uhkaa ja suunnan on käännyttävä pian.

Paljon muutakin on tapahtumassa. Yhdysvalloissa käynnistynyt divest-invest-liike on houkutellut tukuittain yliopistoja, kirkkoja ja kaupunkeja irtaantumaan fossiilisijoituksista. Meillä Suomessa toimitusjohtajien Climate Leadership Council muistuttaa, että edelläkävijyys ilmastonsuojelussa voi tuoda myös taloudellisia hyötyjä.

Aineksia alkaa siis olla kasassa. Parhaillaan käynnissä oleva YK:n ilmastokokous Limassa voi viedä neuvotteluja eteenpäin. Näin vuotta myöhemmin Pariisissa maailman maat pystyvät toivottavasti hyväksymään vahvan ja kattavan ilmastosopimuksen.

Hyvä lopputulos on silti kaikkea muuta kuin taputeltu. Miten Suomi voi auttaa vahvan ilmastosovun solmimisessa?

1. Ensinnäkin Suomi voi edistää ilmastodiplomatiaa. Neuvottelut ovat nytkähtäneet eteenpäin usein silloin, kun Eurooppa on löytänyt yhteisen sävelen etelän toimijoiden kuten Afrikan kanssa. EU:n pitää aktiivisesti rakentaa siltoja ja asettaa ilmasto ulkosuhteiden kärkeen valtionjohtajatasoa myöten.
2. Toiseksi Suomen pitää valmistautua kantamaan reilu osuutensa köyhien maiden ilmastotyön rahoituksesta. Ruotsi on ilmoittanut tukevansa vihreää ilmastorahastoa puolella miljardilla dollarilla, Suomi sadalla miljoonalla. Pystyykö Suomi vielä parantamaan?
3. Kolmanneksi Yhdysvaltain ja Kiinan ilmastositoumukset antavat aihetta Euroopallekin palata päästötavoitteiden ääreen. Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi leikata päästöjä ”vähintään” prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tavoite voisi nyt olla esimerkiksi 45 prosenttia. Tämä voisi taas rohkaista muita keskeisiä saastuttajia vahvistamaan omia sitoumuksiaan.

Moni muistaa, kuinka Kööpenhaminan ilmastokokous epäonnistui korkeista odotuksista huolimatta – tai osin niiden takia. Kööpenhaminan kokemuksista on kuitenkin otettu opiksi. Pariisissa pystytään parempaan.

Seuraavan vuoden aikana maailman on mahdollista ottaa harppaus toimissa ilmastokriisin taltuttamiseksi. Suomi voi omalla työllään tukea ilmastosovun syntymistä.

Oras Tynkkynen
vanhempi neuvonantaja, Sitra