Maanantain tein töitä kotona Tampereella. Välillä remonttifirman edustaja poikkesi suunnittelemassa seinien maalaamista.

Alkuillasta kävin Tampereen vihreiden talousryhmässä miettimässä laman torjuntaa, työllisyyden ylläpitämistä ja kaupungin talouden tervehdyttämistä. Talouskriisistä ei saa tehdä sosiaalista kriisiä ja edellisen laman virheet on vältettävä.

Tiistaina istuin ensin ympäristövaliokunnan jäsenenä kuuntelemassa asiantuntijoita ilmasto- ja energiastrategiasta. Sitten siirryin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan itse kuultavaksi asiantuntijana samasta paperista. Puhuin ilmastonsuojelusta työllisyys- ja tasa-arvonäkökulmasta.

Potentiaali ns. viherkaulustyöpaikoissa on merkittävä. YK:n ympäristöohjelman UNEPin mukaan tuulivoimateollisuuteen voisi vuoteen 2020 mennessä syntyä maailmanlaajuisesti 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa. Vuoteen 2030 mennessä aurinkokennojen tuotanto voisi luoda 6,3 miljoonaa ja biopolttoaineiden valmistus 11 miljoonaa uutta työpaikkaa.

Yhdysvalloissa arvioidaan, että jo vuoteen 2011 mennessä voitaisiin synnyttää kaksi miljoonaa uutta vihreää työpaikkaa. Suomessakin bioenergian tuotantoketju voisi tuottaa vajaat 5 000 ja tuulivoima-ala yli 15 000 henkilötyövuotta vuoteen 2015 mennessä.

Työpäivä päättyi istuntoon, jossa pääministeri esitteli hallituksen suunnitelmia tälle vuodelle.

Keskiviikon istunto alkoi turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon lähetekeskustelulla jo aamukymmeneltä. Sitä ennen ehdin istua hallitusryhmän kokouksessa ja sen jälkeen kuunnella ministeriöiden edustajien palautetta tulevaisuusselonteon luonnoksista.

Muuten päivä oli mediapainotteinen. Lounasaikaan annoin kasvitieteellisessä puutarhassa haastattelun Senaatti-kiinteistöjen Kontrahti-lehdelle rakennusten energiatehokkuudesta. Iltapäivällä minut kuvattiin Vihreään Lankaan ja juttelin Suomen Kuvalehdelle Vihreiden tilasta ja näkymistä puheenjohtajavaihdoksen kynnyksellä.

Torstaina juttelin valiokunnan jälkeen Bionova Engineeringin asiantuntijoiden kanssa ilmastopäästöjen vähentämisestä maataloudessa. Hyvä uutinen on se, että päästöjä on mahdollista vähentää kohtuullisin kustannuksin jonkin verran. Huonona uutisena taas voi pitää sitä, että merkittävät päästövähennykset edellyttävät isoja, rakenteellisia muutoksia.

Noin 4/5 maatalouden päästöistä Suomessa tulee lihan ja maidon tuotannosta. Käytännössä maatalouden päästöjä onkin vaikea leikata huomattavasti ilman, että eläinkunnan tuotteita korvataan osittain kasviperäisillä ja eläinkunnan tuotteiden sisällä kulutusta ohjataan vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin (esim. naudanlihasta sianlihaan).

Aktivistit ovat puhuneet tästä jo vuosia. Hieman hätkähdyttää, kun sama viesti tulee nyt rotevilta pohjalaisilta insinöörimiehiltä.

Sulattelin ajatusta hetken hieronnassa. Eduskuntaryhmän kokouksessa pääministeri Matti Vanhanen keskusteli pyynnöstämme kanssamme kauppojen sunnuntaiaukioloista.

Istunnossa käsiteltiin lisätalousarvioesitystä ja sen sisältämää elvytyspakettia. Kestävän kehityksen kannalta mainiota paketissa on, että siinä satsataan julkisten ja asuinrakennusten korjaamiseen, uusiutuvaan energiaan, tutkimukseen ja kehitykseen, ratoihin sekä kevyen liikenteen hankkeisiin.

Parantamisen varaakin vielä on. Seuraavissa elvytyspaketeissa väylähankkeiden painopistettä kannattaa siirtää selvemmin joukko- ja kevyeen liikenteeseen. Korjausrakentamisessa taas pitää olla tiukat normit energiatehokkuudelle.

Perjantaiaamun aloitin puhelinpalaverilla ympäristöministeri Lehtomäen kanssa. Ehdin istua alun ympäristö- ja lakivaliokuntien seminaarissa ympäristörikoksista ennen, kuin siirryin tulevaisuusselonteon ministerityöryhmän kokoukseen. Istunnosta lähdin Tampereelle lähes vapaan viikonlopun viettoon.

Hyvään vapaaviikonloppuun kuuluu toki vähintään yksi koko päivän kokous. Lauantaina palasin siis vielä Helsinkiin Vihreiden puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän yhteiskokoukseen.

Kokouksessa puitiin mm. hallituskauden puolivälitarkastelua ja EU-vaaleja. Itse alustin tulevaisuusselonteosta.