Tapaan Henna Potinkaran Tuurin kyläkaupassa. Poseeraamme Vesa Keskisen pahvikuvan vieressä. Ostan pussillisen lakritsitoffeepaloja.

Henna on vihreiden ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Hän on nuori nainen, joka puhuu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta.

Hän on myös hitsaaja Ähtäristä.

Ihmisillä on paljon ennakkoluuloja vihreistä. Se ei ole yllättävää.

Kaikilla meistä on ennakkoluuloja. Vihreiden ohella osansa ennakkoluuloista saavat kaikki muut puolueet. Mieti vaikka, millaisia mielikuvia Päivi Räsäsen kristillisdemokraatit monissa herättää.

Paras lääke ennakkoluuloihin on kohtaaminen. Kun kaksi ihmistä kohtaa, syntyy mahdollisuus vuoropuheluun. Toinen ei olekaan niin outo ja erilainen kuin ehkä on ajatellut. Väärinkäsityksiä saa oiottua.

Hitsaaja Ähtäristä ei vastaa monien kuvaa vihreästä ehdokkaasta. Ehdokaslistoja selaamalla huomaa kuitenkin nopeasti, että Vihreissä on mukana monenlaisia ihmisiä monenlaisista taustoista.

Teemu on poliisi Espoosta. Marianne on opettaja Pelkosenniemeltä. Ilpo on eläkeläinen Rääkkylästä. Paula on yrittäjä Keuruulta. Lauri on maanviljelijä Savonlinnasta. Alviina on opiskelija Helsingistä. Marko on työtön Tampereelta.

Vihreitä on vanhoja ja nuoria, miehiä ja naisia, heteroja ja homoja. Vihreitä on pieniltä ja isoilta paikkakunnilta, pohjoisesta ja etelästä, idästä ja lännestä. Meitä on kaikenlaisista ammateista ja taustoista.

Vihreitä yhdistää kuitenkin näkemys kestävästä ja reilusta Suomesta. Suomesta, jossa köyhyyttä vähennetään ja luontoa varjellaan. Suomesta, joka ottaa ilmastokriisin vakavasti eikä syrji ketään. Suomesta, jossa yrittäjyys on houkutteleva vaihtoehto ja perustulo auttaa ihmisiä uuteen alkuun.

Siksi toivon Hennalle ja muille mahtaville vihreille ehdokkaille menestystä vaaleissa. Ja toivon, että lähdet mukaan tukemaan heitä.

Oras Tynkkynen