Konferenssi avattiin virallisesti maanantaina aamulla Tanskan yleisradion konserttitalossa. Yhdysvaltalainen feministi ja HLBT-aktivisti Virginia Apuzzo puhui väkevästi 40 vuoden takaisen Stonewallin mellakan perinnöstä. ”Limp wrists became clenched fists”, hän kuvasi.
Liikuttavin oli kuitenkin 95-vuotiaan Axel Axgilin puheenvuoro. Hauras Axgil rekisteröitiin 20 vuotta sitten Kööpenhaminassa ensimmäisenä maailmassa parisuhteeseen.
Konferenssin alkaessa julkaisin tiedotteen, jossa esitin HLBT-lähettilään nimeämistä Suomelle. Lähettilään tehtävä olisi seurata ja edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeuksien toteutumista maailmalla.
Ensimmäisen työpajatuokion vietin kuuntelemassa australialaista ystävääni Jason Rostantia ja hänen kollegoitaan. He pohtivat tapoja vahvistaa marginalisoitujen ryhmien kuten alkuperäiskansojen ja kehitysmaiden köyhien osallistumista HLBT-liikkeeseen. Rahaa toki tarvitaan, mutta tärkeintä heidän mukaansa on aidosti avoin ja osallistava asenne.
Päivän toisessa istunnossa Harvey Milkin kanssa työskennellyt Cleve Jones kertoi käänteestä Yhdysvalloissa. Toisaalta Obaman valinta on avannut uusia mahdollisuuksia, toisaalta tappio Kalifornian kansanäänestyksessä avioliitto-oikeudesta muistutti, että edistysaskeleet ovat aina kovan työn takana – eivätkä saavutukset ole koskaan automaattisesti pysyviä.
Jonesin mukaan Yhdysvalloissa pitää vaihtaa taktiikkaa. Tähän asti kamppailu on keskittynyt kuntiin ja osavaltioihin, nyt on aika siirtyä valtakunnalliselle tasolle. Lokakuussa voimat kootaan marssille Washingtoniin.
Jihad for Love -dokumentin tehnyt Parvez Sharma kuvasi HLBT-ihmisten haasteita islamilaisessa maailmassa. Länsimainen, ulos tulemiseen ja näkyvyyteen perustuva lähestymistapa ei välttämättä toimi maissa, joissa sallitaan paljon, kunhan ei tuo sitä kaikkien näkyville. Toisaalta hän oli pessimistinen sen suhteen, että muslimi- tai katoliset teologit koskaan lämpeäisivät HLBT-oikeuksille; ratkaisun pitää olla maallinen.
Päivän toisessa, itävaltalaisen vihreän kollegani Ulrike Lunacekin vetämässä työpajassa pohdittiin HLBT-oikeuksien ajamista puoluepolitiikassa. Nepalin – ja samalla Etelä-Aasian – ensimmäinen avoimesti homo kansanedustaja Sunil Bapu Pant kertoi oikeuksien etenemisestä perinteisesti melko konservatiivisessa maassaan.
Kiinnostavaa kyllä, Sunilinkin pääpainopisteitä politiikassa on ilmastonmuutoksen torjumisessa. Rupattelin hänen kanssaan paneelin jälkeen.
Tanskalainen kansanedustaja Kamal Hameed Qureshi taas pohti kiinnostavaa asemaansa HLBT-oikeuksia aktiivisesti ajavana pakistanilaistaustaisena heterona. Hän painotti ihmisoikeuksien erottamattomuutta; HLBT-liikkeen pitää järjestelmällisesti juuria joukoistaan kaikenlainen rasismi, ja toisaalta maahanmuuttajien on oltava solidaarisia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan.
← Edellinen: La: Outgamesin avajaiset
→ Seuraava: Ti: Jättiläiset heräävät
