Tamperelainen 16.8.06
Sata vuotta sitten Suomen naiset saivat ensimmäisinä Euroopassa täydet valtiolliset oikeudet. Miina Sillanpää, Lucina Hagman ja muut ensimmäiset naiskansanedustajat olivat tärkeitä tienraivaajia.
Mahtoivatko he kuitenkaan arvata, että vielä sadan vuoden kuluttua naiset ovat aliedustettuina yhteiskunnan johtopaikoilla?
Kaikista suomalaisista naisia on 51 %, mutta kansanedustajista vain 38 % ja kunnanjohtajista 13 %. Pitkään Tampereenkaan kaupunginjohtajistoon ei kuulunut yhtään naista.
Suomen sadan suurimman yrityksen hallituksissa naisia on 17 %, Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksessa 7 %. Suurin naisen päätoimittama päivälehti on Warkauden Lehti, levikki 11 543 kpl.
Koska miehet eivät ole johtajina sen kyvykkäämpiä kuin naisetkaan, sukupuolikuilun syyn täytyy piillä muualla. Monien naisten uraputken tukkii edelleen työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeus.
Suomessa on Euroopan sukupuolittuneimpiin kuuluvat työmarkkinat. Jos jo nuorina tytöt hakeutuvat hoiva-alalle ja pojat tekniselle alalle, ei ole yllättävää, että yritysten johdossakin on pulaa naisista.
Tärkeä tekijä on myös asenteet. Meillä on totuttu siihen, että mies etenee uralla vaikka kyynärpäitä käyttäen. Naiset tyytyvät vähempään, oli kyse sitten palkasta tai asemasta.
Voidaanko naisvajeelle sitten tehdä jotain? Paljonkin.
Vanhemmuuden kustannusten jakaminen poistaisi työnantajilta taloudellisen kannustimen laittaa nuoria naisia vain määräaikaisiin työsuhteisiin. Jos vanhempainvapaata pidennetään ja osa siitä korvamerkitään toiselle vanhemmalle, useampi isäkin innostuu varmasti jäämään kotiin.
Paljon tarvitaan koulutusta ja asennekasvatusta. Lapsille ja nuorille on painotettava, miten hienoa on, jos poika haluaa lähihoitajaksi tai tyttö insinööriksi. Naisetkin saavat lyödä nyrkkiä pöytään ja vaatia lisää liksaa.
Ei pidä unohtaa myöskään pelättyä k-sanaa: kiintiöitä. Jos saunakabinetissa pohditaan, keitä voisi valita yhtiön hallitukseen, ensimmäisenä miesten mieleen tulee varmaankin toisten miesten nimiä. Pätevien naisten puutteesta ei kuitenkaan ole kyse.
Yhtiöille tulee antaa kaksi vuotta aikaa paikata hallitusten naisvaje. Jos ongelma ei sillä korjaannu, otetaan sukupuolikiintiöt käyttöön.
Tasa-arvossa riittää uudelle pormestarillekin työsarkaa – hänen sukupuolestaan riippumatta. Kaupungin tulee ainakin palauttaa henkiin aiemmin lakkautettu tasa-arvotoimikunta ja ottaa tavaksi arvioida päätöstensä sukupuolivaikutuksia.
Oras Tynkkynen
kansanedustaja (vihr.)
Tampere