Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainaa ja Eurooppaa vastaan pitää pysäyttää. Mutta miten?

EU on hyväksynyt yhdeksän pakotepakettia. Pakotteet tehoavat jo, mikä näkyy esimerkiksi Venäjän öljyn viennin ja siitä saadun hinnan laskuna.

Toistaiseksi Venäjän taloutta on kuitenkin kannatellut se, että maan käynnistämä sota on nostanut öljyn ja kaasun hintaa maailmanmarkkinoilla. Korkeamman hinnan ansiosta kasvaneet vientitulot ovat hyvittäneet osan pakotteiden ja boikottien aiheuttamasta talouden kyykkäämisestä.

Siksi Putinin sotakassaa pitää näivettää edelleen. Tässä seitsemän ehdotusta harkittavaksi.

1. Öljyn hintakatto. EU on asettanut yhdessä johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmän kanssa Venäjän öljylle hintakatoksi 60 dollaria barrelilta. Samalla sovittiin, että katon tasoa tarkastellaan kahden kuukauden välein. Kattoa pitää nyt laskea vaiheittain.
2. Jalosteiden kierrättäminen. EU on kieltänyt jalostettujen öljytuotteiden tuonnin Venäjältä helmikuusta 2023 alkaen. Kielto ei kuitenkaan koske tuotteita, jotka on jalostettu venäläisestä raakaöljystä muualla ja tuotu sieltä EU:hun. Kielto pitää ulottaa myös venäläisen öljyn tuontiin kolmansien maiden kautta.
3. Teknologian vienti. Pakotteet koskevat jo monien tekniikoiden vientiä Venäjälle. Niitä pitää kuitenkin laajentaa niin, että maan sota- ja fossiiliteollisuutta saadaan edelleen padottua. Tämä tarkoittaa esimerkiksi koneistuslaitteiden ylläpitoa.
4. Ydinvoima ja -polttoaineet. EU on vaiheittain tiukentanut energiapakotteita, mutta ydinvoimahankkeet ja -polttoaineet on jätetty niiden ulkopuolelle. Fennovoimaa vastaava Rosatomin ydinvoimalahanke Unkarissa olisi tärkeä torpata seuraavaksi. Pakotteet voisivat myös auttaa Fortumia irtaantumaan pitkästä sopimuksesta, jonka velvoittamana se on ostanut venäläispolttoainetta reaktoreihin Loviisassa.
5. Maakaasun tuonti. Venäjä on lopettanut ison osan maakaasun tuonnista EU:hun putkia pitkin, kun Suomi ja monet muut maat kieltäytyivät maksamasta sille ruplissa. Kaasun tuonti kannattaa estää myös tulevaisuudessa sisällyttämällä se pakotteisiin. Nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontiin taas voitaisiin puuttua vähitellen tullilla tai vastaavalla hintakatolla kuin öljylle.
6. Toissijaiset pakotteet. Suoraan Venäjälle asetettavia pakotteita kierretään kolmansien maiden kuten Turkin kautta. Kun merkittäviä kiertoyrityksiä havaitaan, pitää niihin syyllistyneitä lisätä pakotelistalle. Jo todellinen uhka tällaisten toissijaisten pakotteiden (secondary sanctions) asettamisesta luultavasti suitsii kiertämistä harkitsevia.
7. Pakotteiden toimeenpano. Pakotteista päättämisen lisäksi niitä pitää toteuttaa ja valvoa. Työhön osoitetut voimavarat EU:ssa ja jäsenmaissa ovat kuitenkin vaatimattomia verrattuna Yhdysvaltain OFAC-toimistoon. Pakotteiden toimeenpanoon pitääkin laittaa lisää paukkuja.

Osa pakotteista voi vaikuttaa myös Euroopan talouteen ja elinkeinoelämään. Näiden seitsemän toimen kustannukset Suomelle jäisivät kuitenkin todennäköisesti vaatimattomiksi.

Joka tapauksessa Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen – ja mahdollisten uusien sotien aloittaminen tulevaisuudessa – tulisi vielä kalliimmaksi. On hyvä muistaa Viron pääministerin Kaja Kallaksen sanat: ”kaasu voi olla kallista, mutta vapaus on korvaamatonta”.

Oras Tynkkynen