Vihreät on puolue, jolla on hassuja periaatteita. Esimerkiksi puoluehallitukseen voidaan valita enintään kahdeksi kaksivuotiskaudeksi peräkkäin. Rotaatiosäännöllä pyritään varmistamaan vallan jakaminen ja puolueen uusiutuminen.
Selvimmin Vihreät on eronnut vanhoista puolueista vaalirahoituksen suhteen. Vihreät julkisti omat rahoitustietonsa jo kauan ennen kohun paisumista – nyhtämättä ja vapaaehtoisesti.
Emopuolueen lisäksi myös piirien tilit on avattu. Vihreät ehdokkaat ovat julkistaneet saamansa lahjoitukset lain vaatimaa tiukemmalla seulalla.
###
Joskus voi tuntua siltä, että ylevät periaatteet hankaloittavat työtä. Notkea moraali on antanut vanhoille puolueille vaaleissa reippaan taloudellisen etumatkan.
Yritysten ja ammattiliittojen rahoilla vanhat puolueet ovat tapetoineet bussipysäkit ja täyttäneet mainostauot. Samaan aikaan moni vähävarainen vihreä ehdokas on pitänyt kirpputoripöytää saadakseen ostettua edes yhden vaalimainoksen. Vaatii selkärankaa sanoa ei, kun bussifirman edustaja lupaa mainoksen vaalilehteen, jos Vihreät sitoutuvat tukemaan firman tavoitteita.
Tulevaisuudessa rahoitus pohjautuu toivottavasti enemmän yksittäisten kansalaisten mikrolahjoituksiin. Kun tuhat kansalaista lahjoittaa kympin, syntyy vähemmän kiusallisia riippuvuussuhteita kuin silloin, jos poliitikko ottaa yhdeltä yritykseltä tai ammattiyhdistykseltä kymppitonnin.
###
Vihreillä on pitkä historia uudenlaisen poliittisen kulttuurin luomisessa. Vaalirahoitusuudistus johtaa sitten, että vanhat puolueet joutuvat omaksumaan Vihreiden jo vuosia noudattamia käytäntöjä.
Projekti ei kuitenkaan ole valmis. Vielä paljon pitää uudistaa ennen, kuin Suomen poliittinen kulttuuri on avointa, lahjomatonta ja osallistavaa. Vihreiden pitää jatkuvasti arvioida myös omia toimintatapoja kriittisesti.
###
Periaatteellisuus kasvattaa odotuksia. Julkisuudessa on jopa vaadittu Vihreitä eroamaan hallituksesta keskustan ja kokoomuksen syntien tähden.
Siis ainoan kohussa tahriintumattoman hallituspuolueen pitäisi jättää vaalirahoituslainsäädännön uudistaminen taulukauppiaille ja pomojen saunottajille? Melkoista logiikan akrobatiaa.
Periaatteet punnitaan käytännössä. Vaalirahakohu jos jokin on osoittanut, että hallituksessa tarvitaan vihreitä periaatteita – ja vihreää oikeusministeriä tekemään kauan kaivattu vaalirahoitusremontti.
Oras Tynkkynen
Kirjoittaja on vihreä kansanedustaja ja Vihreiden varapuheenjohtaja.
5 Responses
Tämän lisäksi vihreät periaattelisesti tukevat Matti Vanhasen toimintaa ja henkilöä, puheenjohtajansa mukaan sataprosenttisesti. Hienosti menee.
Itse en tiedä auttaisiko hallituksesta eroaminen, mutta kannattaa varoa ettei vihreiden ideologinen pohja ohuunnu RKP:n tasolle, jolloin hallituspaikka on kaikki kaikessa ja sen eteen tehdään mitä vain.
Nyt näyttää ikävästi siltä että kun Matti Vanhanen käskee hyppäämään niin vihreät kysyy kuinka korkealle, ja vihreät joutuvat kysymään omille periaatteilleen luvan kokoomukselta.
Olen samaa mieltä siitä, että hallituspuolueen – erityisesti muun kuin suuren – pitää jatkuvasti vahtia sitä, että kompromissivalmius ja periaattellisuus pysyvät tasapainossa. Se ei ole aina ihan helppo tehtävä tilanteessa, jossa ei pysty yksin sanelemaan hallituksen politiikkaa.
Joskus saadaan vihreitä tavoitteita läpi paremmin, joskus heikommin. Väittäisin, että esim. hallituksen tiedonannossa vaalirahoituksesta näkyvät vihreät tavoitteet varsin hyvin. Myös hallituksen ensi vuoden budjetin osana sopima veropaketti on aika vihreä – ottaen huomioon, että tappelu ruoan alv:stä hävittiin jo hallitusohjelmaneuvotteluissa ja sille päätökselle oli niukanlaisesti tehtävissä.
Hallituksen tai pääministerin tukeminen on siitä konstikas juttu, että joko tuki on tai sitten sitä ei ole. Ja jos ei ole, se tarkoittaa epäluottamusta hallitukselle – ja Vihreiden suuruiselle puolueelle, joka ei ole vaa’ankieliasemassa, eroa hallituksesta.
Niin, yksi Vanhasen nerokkaimpia peliliikkeitä oli sitoa tämä oma ryvettymisensä luottamuslauseäänestykseen jossa on vain kaksi vaihtoehtoa. Ja niin Matti laittoi vihreät tilanteeseen jossa vihreiden oli pakkoa tukea varauksetta sitä toimintamallia jota puheissa kritisoidaan. Oliko tämä ideologista? Missä kohtaa menee se raja, että ideologia menee yli reaalipolitiikasta?
Lex Karpela, Lex Nokia, yliopistolaki, sci-fi- äänestys, mediamaksu ja nyt Kataisen esittämät kolme lisäydinvoimalaa tekevät olosta toivottavasti ainakin tukalaa vihreille. Ja voisin aavistella että maalaisliitto valmistelee jo vesilain muuttamista.
Lex Karpelan antoi edellinen hallitus, jossa Vihreät ei ollut mukana. Lex Nokia on huono, ja sen torppaamiseksi teimme voitavamme hallituksessa. Yliopistolaki muuttui eduskunnan käsittelyssä toivomaamme suuntaan (mm. hallitusten kokoonpano). Lisäydinvoimaa vastustamme parhaamme mukaan, ja ilman Vihreitä hallituksessa Vuotos ja Kollaja etenisivät hyvin todennäköisesti. Jälleen: kaikkea emme saa muutettua vihreäksi, mutta aika monissa asioissa on hallituksessa olemisesta selvästi enemmän hyötyä kuin haittaa.
No, nyt vihreätkin antaa Sinnemäen mukaan tukensa vaikka kolmelle uudelle lisäydinvoimalalle, kunhan saavat olla hallituksessa mukana. Näin ne periaatteet pikkuhiljaa rapisevat.