Suomessa juodaan päivittäin yli 20 miljoonaa kupillista kahvia. Kahvinjuonnillamme on vaikutusta noin miljoonan kehitysmaiden ihmisen elämään. Materiaalikeskuksen arvion mukaan Tampereen kaupunki käyttää kahvia runsaat 14 tonnia vuodessa.
Kahvi on maailmankaupan toiseksi vaihdetuin tuote heti öljyn jälkeen. Kahvin hinnan romahdus on pahentanut monien kehitysmaiden sosiaalisia ongelmia. Maailmanpankin mukaan pelkästään Keski-Amerikassa on kahvintuotannosta hävinnyt muutamassa vuodessa noin 600 000 työpaikkaa. Perinteisessä kahvinviljelyssä myös käytetään lapsi- ja orjatyövoimaa.
Reilu kauppa takaa viljelijöille työstä oikeudenmukaisen korvauksen. Lapsityövoiman käyttö on kielletty, ja ihmisille taataan hyvät työolot ja järjestäytymisoikeus. Kauppaa käydään ilman turhia välikäsiä, ja viljelijöille taataan pitkät kauppasuhteet. Tuotantoa valvova Fairtrade Labelling Organizations International (FLO) vierailee tiloilla vuosittain.
Reilun kaupan kahvia saa Suomessa useista tukuista, myös suurkeittiöiden tarpeisiin ja kahviautomaatteihin. Kahvi sopii suomalaiseen makuun, sillä se valmistetaan yleisesti käytetystä Arabica-laadusta. Reilu kahvi maksaa tukkuhinnoilla kuppia kohti noin 2-5,5 senttiä enemmän kuin tavallinen kahvi. Myös teetä, kaakaota, sokeria ja hunajaa saa reiluna.
Monet julkiset tahot EU:ssa suosivat jo reiluja tuotteita. Reilua kahvia tarjotaan mm. Euroopan parlamentissa ja komissiossa sekä Belgian, Ranskan, Norjan ja Ruotsin parlamenteissa. Ranskassa Reilun kaupan kampanjassa on mukana useita ministeriöitä ja 120 kuntaa.
Isossa-Britanniassa on jo 50 Reilun kaupan kuntaa. Kunnilta edellytetään valtuuston päätöstä reilujen tuotteiden tukemisesta ja käyttämisestä, tuotteiden laajaa saatavuutta ravintoloissa ja kahviloissa, niiden käyttämistä paikallisissa yrityksissä ja yhteisöissä sekä aktiivista tiedottamista. Reilut kunnat valitsevat Reilun kaupan vastaavan ja perustavat koordinointiryhmän.
Suomessa reilua kahvia on tarjolla mm. Tasavallan presidentin kansliassa, eduskunnassa ja 120 seurakunnassa. Reilun kaupan edistämisyhdistykseen kuuluvat useiden kansalaisjärjestöjen lisäksi mm. SAK, PAM ja KTV.
Kunnista kokonaan reiluun kahvin käyttöön ovat siirtyneet Utajärvi ja Paltamo. Keravan kaupunginvaltuusto päätti kuukausi sitten ryhtyä tarjoamaan reilua kahvia ja teetä kaupungin tilaisuuksissa. Lisälaskun valtuusto ottaa omista määrärahoistaan kuten seminaarikuluista.
Kilpailutetuissa julkisissa hankinnoissa kunnan tulee valita vaihtoehdoista kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hinnan lisäksi voidaan ottaa huomioon muita ennalta ilmoitettuja tekijöitä kuten ympäristö- ja sosiaalisia kriteereitä. Kunnat voivat sulkea pois tarjouskilpailusta esimerkiksi sellaiset yritykset, jotka eivät noudata Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksia. Myös luomukahvia, joka on usein samalla myös reilua, on mahdollista suosia.
Reiluja tuotteita suosimalla kunta auttaa ratkaisemaan kehitysmaiden sosiaalisia ongelmia ja saa samalla imagohyötyä. Muutaman sentin lisäkustannus kupilta ei liene kohtuuton hinta oikeudenmukaisen maailman edistämisestä. Jos pieni lisäkulu siirretään suoraan hintaan, ei kunnalle koidu lainkaan kuluja.
Tampereella tulisi selvittää mahdollisuuksia suosia Reilun kaupan tuotteita. Ensin tuotteet voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi keskusvirastotalossa ja valituissa pilottikohteissa. Kouluissa, vanhainkodeissa ja terveyskeskuksissa voisi järjestää Reilun kaupan teemapäiviä. Jos selvitykset sitä puoltavat, lähivuosien tavoitteena voisi olla Tampereen julistaminen reiluksi kaupungiksi.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin selvittääkseen mahdollisuuksia suosia Reilun kaupan tuotteita.
Tampereella 15.12.2004
Oras Tynkkynen
