Energiapalveluyhtiö on yritys, joka kantaa kokonaisvastuun energiansäästöinvestoinnista. Konsepti on lähtöisin Pohjois-Amerikasta, jossa yhtiöitä kutsutaan lyhenteellä ESCO (energy service company).
ESCO suunnittelee, rahoittaa ja toteuttaa energiansäästöinvestoinnin asiakkaan puolesta. Investointi maksetaan alentuneista energiakuluista, joten se ei aiheuta kustannuksia asiakkaalle. Kun investointi on maksettu, siirtyy hankkeessa käytetty tekniikka asiakkaan omistukseen.
Suomessa on huomattava potentiaali taloudellisesti kannattavissa energiansäästöhankkeissa. Säästöt jäävät toteutumatta etenkin siksi, että toimija haluaa keskittyä ydintoimintaansa ja pääoma käytetään ensisijaisesti tuotannollisiin investointeihin. Usein toimijalla ei myös ole tarvittavaa energia-alan osaamista.
ESCOt ovat ongelman osaratkaisu. Parhaiten ne sopivat suuriin hankkeisiin, joiden takaisinmaksuaika on 2–6 vuotta. ESCO-potentiaali teollisuudessa on yli 2 TWh, mikä vastaa Loviisan yhden ydinreaktorin puolen vuoden tuotantoa. Julkisen sektorin potentiaalia ei ole arvioitu, mutta se lienee huomattava.
Hyvin suunnitellussa ESCO-hankkeessa voittavat niin energiapalveluyhtiö, asiakas kuin ympäristökin (ns. win-win-win-tilanne). ESCO saa liikevoittoa energiansäästöhankkeen katteesta, asiakkaan energiakulut pienenevät ilman omaa investointipanosta ja päästöt vähenevät energian käytön tehostumisen ansiosta. ESCO-toiminta sisältyy niin kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästöohjelmaan, EU:n SAVE II -ohjelmaan kuin kotimaiseen teknologia ja ilmastonmuutos -tutkimushankkeeseenkin (CLIMTECH).
ESCOjen syntyseuduilla Pohjois-Amerikassa asiakkaina ovat olleet erityisesti julkisen sektorin toimijat. Suomessa on keskitytty teollisuuteen, koska se tarjoaa suurimmat hankkeet. Maamme ESCO-markkinoiden kolmesta toimijasta yksi on erikoistunut kuntiin. Kuntasektorilla ESCO-hankkeita on toteutettu mm. Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Kuopiossa, Nokialla ja Turussa.
Turussa on ollut ESCO-hankkeita uima- ja urheiluhalleissa, koulussa ja sairaalassa. Ilman ESCOa hankkeet olisivat lykkääntyneet tai peruuntuneet, sillä kaupungilla ei olisi ollut varaa maksaa investointeja. Säästöt ovat osoittautuneet suunniteltua suuremmiksi.
Kunnissa ESCO-hankkeiden suurimmat esteet ovat tiedon puute ja ennakkoluulot. ESCO-konseptia ei tunneta, ja siksi sitä saatetaan vierastaa. Usein kunnissa on myös tarjolla paljon pieniä hankkeita, jotka eivät ole kaikkien energiapalveluyhtiöiden näkökulmasta erityisen houkuttelevia. Toisaalta kunnissa toteutetut energiakatselmukset tarjoavat hyvän pohjan investoinneille, kunnat ovat luotettavia asiakkaita ja pienistä hankkeista voidaan koota riittävän suuri hankekori transaktiokustannusten minimoimiseksi.
Tampere oli mukana VTT:n vetämässä JUMESCO-projektissa, jossa etsittiin kuntasektorin ESCO-pilottikohteita. Hankkeisiin asti ei Tampereella kuitenkaan päästy – toisin kuin mukana olleessa Kuopiossa.
Esitämme, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuuksia tehostaa kaupunkikonsernin energiankäyttöä ja käynnistää pilottihankkeita yhteistyössä energiapalveluyhtiöiden kanssa.
Tampereella 6.8.2003
Oras Tynkkynen
Peter Löfberg
Miikka Seppälä
