Valtio on viime vuosina velkaantunut erityisesti pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Samalla julkisen talouden kestävyysvaje ja velanhoidon kulut ovat kasvaneet.

Talouden ongelmia ei pidä sen paremmin paisutella kuin vähätelläkään. Suomi kyllä pystyy saamaan talouden taas ojennukseen, mutta se edellyttää seuraavalta hallitukselta määrätietoisia päätöksiä.

Isot ja osin vaikeat korjausliikkeet vaativat laajaa yhteistyötä yli puoluerajojen. Siksi haluamme esittää aineksia talouden vastuulliseksi tasapainottamiseksi yhdessä.

Tavoitteeksi pitää asettaa tasapainottaa julkinen talous keskipitkällä aikavälillä. Tämä pitää kuitenkin tehdä kestävästi ja järkevästi, ilman aiempien leikkauspakettien kohtuuttomia haittoja osaamiselle ja hyvinvoinnille. Nyt ei pidä suistua paniikkileikkauksiin, jotka voivat kostautua myöhemmin.

Kaiken perusta on työ. Työllisyysaste pitää nostaa tällä vuosikymmenellä vajaasta 75 prosentista 80 prosenttiin. Yksin tämä pienentäisi kestävyysvajetta arviolta noin kolmella miljardilla eurolla.

Työllisyyttä voidaan kasvattaa ja tuottavuutta parantaa rakenteita uudistamalla. Mitä paremmin rakenteellisissa uudistuksissa onnistutaan, sitä vähemmän joudutaan turvautumaan menoleikkauksiin ja veronkorotuksiin.

Vihreiden investointien viranomaiskäsittelyn nopeuttaminen, työperäisen maahanmuuton helpottaminen, kotihoidon tuen uudistaminen ja digitalisaation hyödyntäminen julkisissa palveluissa ovat esimerkkejä mahdollisista uudistuksista.

Julkisia hankintoja tehdään Suomessa liki 50 miljardilla eurolla vuodessa. Näin valtavasta summasta jo prosentin säästö merkitsee puolta miljardia euroa. Siksi hankintojen tehokkuutta on kasvatettava mm. parantamalla ostamisosaamista ja kehittämällä hankintalainsäädäntöä. 

Osa rakenteellisista uudistuksista voi olla vaikeita. Suomalainen sopimisen malli on palvellut meitä historiassa hyvin.

Nytkin on haastettava työmarkkinaosapuolet mukaan. Ne voivat auttaa tarvittavien ratkaisujen hakemisessa osaamisen vahvistamiseksi, työllisyysasteen nostamiseksi, työttömyysjaksojen lyhentämiseksi ja reilun työelämän varmistamiseksi.

Valtio käyttää yritystukiin noin neljä miljardia euroa vuodessa. Osa tuista on ympäristölle haitallisia, osa taloudellisesti tehottomia. Niistä kannattaa säästää ennemmin kuin vaikkapa perusturvasta, josta osa puolueista on ilmoittanut haluavansa leikata.

Niukkuutta jaettaessa tehdäänkin suurimmat poliittiset arvovalinnat. Leikkauksia ei pidä kohdistaa yhteiskunnan heikoimpiin tai osaamiseen. Hyvinvointiyhteiskuntaa purkamalla emme pärjää.

Veronkorotuksiakin tarvitaan. Voisimme verottaa enemmän erityisesti terveyteen tai ympäristöön haitallisesti vaikuttavia tuotteita. Sen sijaan julkisen talouden tilanne ei mahdollista lähivuosina merkittäviä veronkevennyksiä – etenkään suurituloisille.

Taloudellisesti vaikeinakin aikoina pitää pystyä tekemään kohdennettuja investointeja tulevaisuuteen. Lisäämällä toisen asteen ja korkeakoulujen aloituspaikkoja sekä rahoitusta tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin luodaan tulevan menestyksen perustaa.

Iso mahdollisuus on vihreässä siirtymässä. McKinseyn mukaan siirtymän edelläkävijänä Suomi voisi saada vuosikymmenen loppuun mennessä peräti 200 000 uutta työpaikkaa. Elinkeinoelämän tuore selvitys puolestaan arvioi, että siirtymä voisi tarjota Suomen teollisuudelle jopa 100 miljardin euron vientimahdollisuudet.

Näihin mahdollisuuksiin kannattaa nyt tarttua.

Lauri Lyly
hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtaja, pormestari 2017–2021, eduskuntavaaliehdokas (sd.)

Oras Tynkkynen
yrittäjä, kansanedustaja 2004–2015, eduskuntavaaliehdokas (vihr.)

Julkaistu Aamulehdessä 4.3.2023 otsikolla Paniikkileikkauksiin ei pidä suistua