Aamulehden pääkirjoituksessa (6.3.) pohdiskeltiin Fennovoiman ydinvoimalahankkeen käsittelyä. Erityisesti askarrutti se, onko kyseessä vanhan periaateluvan täydennys vai kokonaan uusi lupa.
Lakikirjasta voi tarkistaa, ettei ydinenergialaki tunne periaateluvan täydentämistä. Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen ja hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää katsovat, että kyse on uudesta periaatepäätöksestä. Oikeuskanslerille riittää, että asia käsitellään valtioneuvostossa ja eduskunnassa – kuten mikä tahansa periaatepäätös.
Kysymys ei ole kuitenkaan vain juridinen, vaan myös poliittinen. Hallitusyhteistyö perustuu luottamukseen. Nykyinen hallitus rakennettiin sen lupauksen varaan, että periaatelupia ydinvoimaloille ei myönnetä.
Ydinenergialain mukaan hallituksen ja eduskunnan pitää arvioida, onko ydinlaitos yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Fennovoiman voimala on muuttunut alkuperäisestä niin olennaisesti, että voidaan puhua hyvin erilaisesta hankkeesta.
Teollisuuden tarpeilla markkinoitu voimala on nykyään valtaosin julkisen sektorin toimijoiden – kunnallisten energiayhtiöiden ja venäläisen valtionyhtiön – omistama. Reaktoritekniikka on vaihtunut ja voimalan koko muuttunut.
Alun perin saksalaisen E.onin piti omistaa voimalasta kolmanneksen siivu ja laitostekniikka ja rahoitus oli tarkoitus hankkia ulkoa. Nyt Rosatom toimittaa voimalan, rahoittaa siitä ison osan ja saattaa päätyä omistamaan siitä liki puolet.
Fennovoimaa perusteltiin tarpeella vähentää riippuvuutta Venäjästä. Nyt voimalan rakentaminen päinvastoin kasvattaisi riippuvuutta.
Pääkirjoituksessa kaivattiin perusteluja sille, miten Rosatom on Venäjän poliittista johtoa lähellä. Rosatom on yhtiöitetty entinen ydinenergiaministeriö, jota johtaa Venäjän entinen pääministeri.
Yhtiön hallintoneuvoston nimittää presidentti Putin, ja siinä istuvat mm. presidentin neuvonantaja ja energiaministeri. Rosatom valmistaa Venäjälle myös ydinaseita.
Venäjä ei ole Vihreille mörkö. Tuemme mm. kaupankäynnin lisäämistä ja vastustamme esitettyjä rajoituksia maakaupoille. Naiivi ei kuitenkaan kannata olla.
Suomen ei tarvitse rakentaa merkittävää osaa maamme energiahuollosta riippuvaiseksi Venäjän valtion johdosta pitkälle tulevaisuuteen. Sen sijaan voimme satsata muiden Pohjoismaiden tavoin kotimaiseen uusiutuvaan energiaan.
Oras Tynkkynen
kansanedustaja (vihr.)
Tampere