Näytöt uuden ydinvoimalan rakentamisesta Suomeen ovat surkeat
Keskustan Hannes Manninen vakuutteli (AL 20.2.), että kuntien kannattaa pysytellä vaikeuksiin ajautuneessa Fennovoiman ydinhankkeessa. Todellisuudessa yhtiön ydinvoimala uhkaa osoittautua kalliiksi riski-investoinniksi.
Olkiluoto 3:n esimerkki ei ole järin rohkaiseva. Kun voimalalle aikoinaan myönnettiin periaatelupa, hinnaksi arvioitiin 1,7-2,5 miljardia euroa. Voimalaa rakentavan Arevan tuoreimman arvion mukaan lopullinen hintalappu saattaa nousta 8 miljardiin.
Rakentamisen aloittamisesta voimalan käyttöönottoon lupailtiin menevän nelisen vuotta. Uusimpien tietojen mukaan tässä on vierähtämässä mahdollisesti 11 vuotta.
Näytöt uuden ydinvoimalan rakentamisesta Suomeen ovat siis surkeat. Asetelma Fennovoiman hankkeelle on vielä epäotollisempi.
Olkiluodossa uutta reaktoria rakennetaan sentään voimala-alueelle, jossa on osa infrastruktuurista ja voimalan tukitoiminnoista valmiina. Fennovoiman voimalaa pykätään kirjaimellisesti keskelle metsää rakentamattomalle alueelle, mikä kasvattaa kustannuksia ja riskejä.
Olkiluodon reaktoreita pyörittävä Teollisuuden Voima on valmistellut ydinjätteen loppusijoitusta 20 vuotta, vaikka ratkaisua ei lopullisesti olekaan hyväksytty. Fennovoimalta uskottava suunnitelma puuttuu täysin. Jos yhtiö joutuu rakentamaan ikioman ydinhaudan, kustannukset ja riskit kasvavat edelleen.
Ei ole ihme, että Fennovoiman hanke on kärsinyt osakkaiden joukkopaosta. Kunnallisista energiayhtiöistä kytkintä ovat jo nostaneet Jyväskylän Energia, Leppäkosken Sähkö ja Outokummun Energia. Lähtijöiden joukossa ovat myös Atria ja S-ryhmä. Tuoreimpana vetäytyi yhtiön pääosakas, saksalainen ydinjätti E.On.
Mannisen hätähuuto on ymmärrettävä, sillä Fennovoiman hanke on ajamassa kovaa vauhtia kiville. Hänen harmikseen useimmissa kunnissa osataan laskea. Tiukassa taloustilanteessa on vaikea perustella kuntalaisille, miksi veronmaksajien euroilla pitäisi harrastaa uhkapeliä.
Oras Tynkkynen
kansanedustaja (vihr)
Tampere
