Sauli Ruohonen kantoi huolta (AL 28.7.) uusiutuvan energian kustannuksista. Sen sijaan häntä ei tuntunut vaivaavan veronmaksajien varojen kanavoiminen fossiilisen energian tukemiseen.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että maailman valtiot käyttävät fossiilitukiaisiin yhteensä yli 500 miljardia dollaria vuodessa. Saastuttavaa ja uusiutumatonta energiaa tuetaan kuutisen kertaa niin paljon kuin kalliiksi väitettyjä uusiutuvia.
Summiin ei ole laskettu päästöjen kuluja. Jos markkinatalouden periaatteiden mukaisesti ilmastonmuutoksen kustannukset laskettaisiin fossiilisten polttoaineiden hintoihin, uusiutuvat olisivat edullisempia jo nykyään.
Ongelma koskee myös Suomea. Esimerkiksi ilmastolle haitallista turpeen polttoa veronmaksajat tukevat noin 130 miljoonalla ja maakaasun polttamista yhä liki 70 miljoonalla eurolla vuodessa. Fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä maatiloilla rahoitamme yhteisistä varoista 50 miljoonalla eurolla vuosittain.
Veronmaksajien niukoilla euroilla kannattaa ennemmin tukea kotimaisia ja vähäpäästöisiä uusiutuvia kuin saastuttavia tuontipolttoaineita. Kun teknologia kehittyy ja päästöille saadaan markkinoilla niiden todellisia kustannuksia vastaava hinta, näitä vähiä tukiakaan ei enää tarvita.
Arvo Heininen kaipasi (AL 27.7.) väitteilleni perusteluja. Mielipidekirjoituksissa ei ole tapana luetella lähdeviitteitä. Toimitan ne mielelläni kiinnostuneille sähköpostitse.
Oras Tynkkynen
