Julkaistu Kuluttajaliiton tuottamassa Kuluttajan käsikirjassa vuonna 2006
Ihmiskunta on käynnistänyt planeetallamme ennennäkemättömän kokeen. Päästöjä tupruttamalla olemme nostaneet ilmastoa lämmittävän hiilidioksidin pitoisuuden ilmakehässä ennätyskorkealle – korkeammalle kuin todennäköisesti yli 20 miljoonaan vuoteen.
Kokeen tulokset alkavat näkyä. Maailman terveysjärjestön (WHO) arvion mukaan jo nykyään noin 150 000 ihmistä kuolee vuosittain ilmaston lämpenemisen terveyshaittoihin. Nature-tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos uhkaa ajaa vuoteen 2050 mennessä sukupuuttoon jopa miljoona eliölajia. Yhdysvaltain puolustushallinnon Pentagonin tilaaman raportin mukaan ilmastonmuutos voi laukaista kriisejä ja jopa ydinasekonfliktin.
On mahdollista, että ilmastonmuutoksen seuraukset jäävät siedettäviksi. Toisaalta on myös mahdollista, että ilmastonmuutos aiheuttaa katastrofeja, jotka runtelevat ihmiskunnan tunnistamattomaan kuntoon.
Harva laittaisi asuntoaan panokseksi pokeripöydässä, vaikka hyvässä lykyssä saattaisikin mennä vain sohvakalusto ja kotiteatteri. Ihmiskunnankaan tuskin kannattaa jatkaa nykyistä venäläistä rulettia.
Vuosisadan urakka
Ilmastonmuutoksen tuhojen minimoimiseksi lämpeneminen pitää rajoittaa enintään kahteen asteeseen. Maailmanlaajuisten päästöjen on saavutettava huippunsa ennen vuotta 2020, ja vuosisadan puoliväliin mennessä ne on puolitettava nykytasosta.
Kun ottaa huomioon kehitysmaiden päästöjen ymmärrettävän kasvun, Suomen kaltaisten rikkaiden teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään jopa 80 %. Jos haluamme kehitysmaiden seuraavan perässä, meidän on ensin näytettävä tietä.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on epäilemättä vuosisadan suurimpia haasteita. Onneksi paljon on vielä tehtävissä. Päästöjen reipas vähentäminen on teknisesti ja taloudellisesti täysin mahdollista.
Mistä päästöt tulevat?
Jättihaaste kannattaa ensin jakaa ihmisen kokoisiin osasiin. Suomen valtaosa päästöistä syntyy fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilen ja öljyn käytöstä energiantuotannossa ja liikenteessä. Esimerkiksi liikenteen päästöistä taas yli kaksi kolmannesta syntyy tieliikenteessä ja noin viidennes vesillä.
Osatekijöitä voidaan palastella edelleen: tieliikenne muun muassa yksityisautoiluun ja tavaraliikenteeseen, autoilu matkan pituuden ja matkustajamäärän mukaan ja niin edelleen. Näin jatkamalla päästään globaalista suurongelmasta aina yksittäisten ihmisten – sinun ja minun – valintoihin asti.
Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää miljardeja pieniä tekoja. Yksittäisenä vaikkapa luomutuotteen valinta saattaa tuntua mitättömältä, mutta yhdessä kaikkien tekojen vaikutus on merkittävä.
Suomalaiset tuottavat hiilidioksidia kolme kertaa niin paljon kuin maailman asukkaat keskimäärin, ja ero afrikkalaisiin on 13-kertainen. Jos kiinalaiset tuottaisivat yhtä paljon päästöjä kuin keskivertosuomalainen, maailman päästöt kasvaisivat puolella – ja ilmastonmuutos käytännössä riistäytyisi käsistä.
Jokainen meistä voi omilla valinnoillaan pienentää ilmastokuormitustaan lähemmäs kestävää tasoa ja samalla näyttää esimerkkiä 1,3 miljardille kiinalaiselle.
Mustasta sähköstä vihreään
Ilmaston kannalta paras on sellainen energia, joka jätetään tuottamatta. Viiden 60 watin hehkulampun korvaaminen energiansäästölampuilla leikkaa hiilidioksidipäästöjä 35 kiloa ja säästää parikymmentä euroa. Jos suomalaiskodit vaihtaisivat säästölamppuihin, säästyisi sähköä vuosittain määrä, joka vastaa Loviisan toisen ydinreaktorin neljännesvuoden tuotantoa.
Laitteiden valmiustila kuluttaa sähköä salakavalasti. Käyttötilassa tietokoneen näyttö vie virtaa 85 wattia, virransäästö tiputtaa kulutuksen 5 wattiin. Jos näytön sulkee virtakytkimestä, kulutus nollautuu. Televisio, videot ja sen sellaiset kannattaa sulkea yöksi virtakytkimestä.
Terveyden ja ilmaston kannalta huonelämpötila kannattaa pitää korkeintaan 20–22-asteisena. Yhden asteen pudotus leikkaa lämmityslaskua viidellä prosentilla. Lämmön hukkaamista voi välttää tuulettamalla nopeasti ristivedolla, tiivistämällä vetoisat ikkunat ja ilmaamalla patterit. Jos lähdet pois useammaksi päiväksi, säädä patteri reilusti pienemmälle.
Energiansäästö kannattaa pitää mielessä myös laitteita ostaessa. Valitse vähän sähköä kuluttava vaihtoehto ja mieti kolmesti, tarvitsetko laitetta ollenkaan. Täytyykö joka kodissa olla jäätelökone ja kolme tv:tä? Pitääkö jokaisella olla oma sähkösauna?
Täysin sähköttä ei oikein voi eikä kannatakaan elää. Apuun tulee uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu vihreä sähkö, sillä sen tuotanto ei aiheuta ilmastopäästöjä. Vihreää sähköä on nykyään helppo tilata internetistä (www.vaihdavirtaa.net), eikä se tule edes kalliiksi; kerrostaloasunnossa keskikustannusero tavalliseen sähköön verrattuna jää alle euroon kuussa. Halvin vihreä sähkö voi olla jopa edullisempaa kuin ”musta” eli sekasähkö.
Jos pientalo lämpiää öljyllä tai sähköllä, kannattaa energian hintojen kohotessa alkaa miettiä ilmastolle suotuisampia vaihtoehtoja. Varaavalla tulisijalla voi täydentää muuta lämmitystä etenkin paukkupakkasilla. Sähkölämmityksen täydentäjäksi sopivat parhaiten lämpöpumput, joilla voi pienentää lämmityssähkön kulutusta yli 60 %.
Aurinkokeräimet taas sopivat hyvin etenkin öljylämmityksen kaveriksi. Esimerkiksi Heinolan asuntomessujen AurinkoÖljy-talossa auringon avulla säästettiin energiaa lämmityksessä viidennes ja käyttöveden lämmittämisessä noin kolmannes. Öljyn voi toisinaan myös korvata kokonaan pelleteillä tai puuhakkeella.
Autoa ei tarvitse omistaa
Henkilöauto on noussut liikkumismuotojen selväksi ykköseksi. Etenkin nuorten voi olla vaikea edes kuvitella toisenlaista tilannetta, vaikka vielä vuonna 1970 kuutta suomalaista kohti oli vain yksi auto. Kahdessa vuosikymmenessä ajokilometrit ovat lisääntyneet kahdella kolmanneksella. Auton ylivallasta kärsii ennen kaikkea ilmasto. Tieliikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on vajaa viidennes.
Auton tarve riippuu osittain omista valinnoista. Kannattaako muuttaa joukkoliikenteen tavoittamattomiin kauas kaikista palveluista? Löytyisikö lapsille harrastusmahdollisuuksia kävelymatkan päästä? Olisiko työpaikan lähellä sopivia asuntoja?
Useimmissa tapauksissa autolle on vaihtoehtoja. Automatkoista vajaa kolmannes on alle kolmen ja jo kaksi kolmasosaa alle kymmenen kilometrin mittaisia. Monet lyhyet matkat voi korvata kävelemällä tai pyöräilemällä, ellei juuri ole ostanut pesukonetta. Toisaalta kodinkoneillekin voi tilata kotiinkuljetuksen. Joukkoliikenne sopii vaihtoehdoksi kaupunkien välisillä matkoilla ja monien kaupunkien sisällä.
Vaikka auton käyttö olisikin tarpeen, sen omistaminen välttämättä ei ole. Kimppa-autopalvelujen käyttäjät voivat varata auton edullisesti ja valita tarpeen mukaan vaikka tila- tai pakettiauton. Jos autoa tarvitsee vain silloin tällöin, vuokraus voi hyvin ajaa asian. Auton pääoma-, huolto-, polttoaine-, vakuutus-, vero- ynnä muilla kuluilla myös matkustaisi vaikka taksilla viikoittain.
Jos auton kuitenkin hankkii, kannattaa kiinnittää huomiota polttoaineen kulutukseen, sillä se on suorassa suhteessa päästöihin. Bensapihi menopeli säästää paitsi ilmastoa, myös kukkaroa. Dieselauto tuottaa keskimäärin vähemmän hiilidioksidia kuin bensakäyttöinen menopeli. Hintojen edelleen halvetessa voi harkita myös hybridiautoa. Auton säädöt kannattaa pitää kunnossa ja opetella taloudellista ajotapaa.
Ilmaston turmelemisessa lentäminen vie kuitenkin pisimmän korren. Lentokone tuottaa ilmastoa lämmittäviä päästöjä matkustajaa kohti jopa 15 kertaa niin paljon kuin juna. Esimerkiksi lomareissu Kanariansaarille vastaa lämmitysvaikutukseltaan noin kolmea tonnia hiilidioksidia. Se on reilusti enemmän kuin yhden ihmisen kestävä vuotuinen päästötaso. Ympäristöjärjestö Luonto-Liiton sanoin lentäminen onkin pahinta, mitä voit ilmastolle tehdä.
Ilmaston kannalta parasta onkin jättää kokonaan lentämättä. Töissä kannattaa miettiä, tarvitseeko joka seminaariin lähteä paikalle. Voisiko lennon korvata videokonferenssilla tai verkkokokouksella?
Vapaa-ajalla voi harkita, voisiko valita vaikka kotimaisen kylpyläloman tai vuokrata mökin Lapista. Kohtuullisen juna- tai laivamatkan päässä on monia mielenkiintoisia kohteita: esimerkiksi Pietari, Riika, Kööpenhamina ja Berliini. Kestävällä lomareissulla matkustaminen voi olla osa elämystä, niin kuin reissatessa interraililla Euroopassa tai junalla Siperian halki Kiinaan. Jos joskus lentää, kannattaa olla perillä koko rahan edestä.
Ilmasto ostoskärryissä
Ruokavalintojen ilmastovaikutuksissa on suuria eroja. Ilmaston ystävän kauppalistan voi tiivistää yhteen k- ja kahteen l-kirjaimeen: kasviksia, läheltä ja luomua.
Kasviksia voi syödä kahdella tavalla: sellaisenaan tai lihaksi muutettuna. Jälkimmäinen haaskaa paljon, sillä esimerkiksi yhden naudanlihakilon tuottamiseen tarvitaan seitsemän kiloa rehua. Suomessa käytettiin vuonna 2002 karjan ruokkimiseen noin 270 kiloa viljaa ja 40 kiloa soijaa jokaista suomalaista kohti. Koska kaikki viljely kuluttaa energiaa ja tuottaa päästöjä, ilmaston näkökulmasta rehun tuotannolle varatuilla mailla kannattaa kasvattaa ruokaa suoraan ihmisille.
Lehmän ruoansulatus muuttaa noin 6 % rehusta metaaniksi, joka karkaa ilmaan lämmittämään ilmastoa. Suomen metaanipäästöistä kolmannes on peräisin karjataloudesta. Jos lihaa kaikesta huolimatta päättää syödä, kannattaa suosia lammasta ja kanaa.
Kasvisruokavaliokaan ei ole automaattisesti ilmaston mieleen. Runsaasti tuontiaineksia sisältävä kasvisruoka tuottaa selvästi enemmän päästöjä kuin kotimaisiin aineksiin perustuva sekaruoka. Toisaalta senkin päihittää kotimainen vegaanidieetti.
Erityinen murheenkryyni on riisi. Riisinviljely tuottaa yksin noin kymmenyksen maailman metaanipäästöistä. Riisin ilmastopäästöt ovat liki 40-kertaiset perunaan verrattuna. Kotimaiset perunat ja pasta ovatkin hyviä vaihtoehtoja, ja risotoissa riisiä voi korvata ohralla ja kauralla.
Mitä kauempaa ruoka tuodaan, sitä enemmän energiaa kuluu kuljetuksiin. Ostoskärryihin kannattaa poimia ensisijaisesti oman maakunnan, sitten kotimaan ja naapurimaiden tuotteita. Aina lähiruoka ei ole kotimaista; virolainen juusto kulkee helsinkiläisen pöytään lyhyemmän matkan kuin Kainuusta asti kärrätty.
Tehomaatalouden typpilannoitteet päästävät ilmakehään dityppioksidia. Se on ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista kolmanneksi tärkein. Luonnonmukaisessa viljelyssä ei keinolannoitteita käytetä, ja luomu myös kuluttaa vähemmän energiaa kuin tehotuotanto. Esimerkiksi kotimaisen luomurukiin tuottamiseen tarvitaan vain noin puolet tehorukiin vaatimasta energiasta.
Entä sitten, jos vastakkain ovat ulkomainen luomumakaroni ja lähitilan tehopasta? Tai Yhdysvalloista lennätetty soija ja kotimainen luomupossu? Kasvihuone- ja lentotomaatit?
Yksiselitteistä vastausta ei usein ole. Ratkaisu olisi liittää kaikkiin tuotteisiin ilmastoseloste, joka kertoisi tuotteen elinkaaren aikaiset päästöt. Tämä voisi tosin olla hankala toteuttaa. Mitä jos jogurtin mansikat tulevat yhteen aikaan vuodesta Suonenjoelta ja toisena Puolasta?
Yksi elämäntapavinkki vielä: älä tupakoi. Tupakan kuivaaminen vaatii paljon energiaa, joka tuotetaan kehitysmaissa yleensä polttamalla puuta. Tupakantuotannon takia hävitetään vuosittain noin Helsingin kaupungin alueen verran metsää.
Ekokuluttaja on epäkuluttaja
Keskimääräinen suomalainen käyttää luonnonvaroja huikeat 45 tonnia vuodessa. Energiaa kuluu ja päästöjä syntyy käytännössä aina, kun louhitaan malmia, kaadetaan puita tai tuotetaan kemikaaleja.
Paras ekokuluttaja onkin kulutuksensa minimoiva epäkuluttaja, joka suosii palveluita, lainaamista ja yhteiskäyttöä. Mieti, voisitko vaikka tilata naapurin kanssa yhteisen sanomalehden, lainata kirjoja kirjastosta tai pesukoneen hankkimisen sijaan käyttää pesutupaa.
Jos jokin tuote on välttämätöntä hankkia, sijoita ennemmin kunnollisella takuulla varustettuun kestävään tuotteeseen kuin tusinatavaraan. Laadukas tavara on mielekästä korjata – toisin kuin halpatekeleet, jotka on suuri houkutus kipata jäteastiaan pienenkin vian ilmettyä.
Kotitalouksissa kertyy vajaat 200 kiloa jätettä suomalaista kohti vuosittain, mikä haaskaa energiaa ja raaka-aineita. Esimerkiksi 500 alumiinijätekilon synnyn ehkäiseminen vastaa ilmastovaikutukseltaan yhden auton jäämistä pois liikenteestä.
Jätteen syntymistä voi vähentää välttämällä turhia pakkauksia ja luopumalla kertakäyttöastioista. Ilmastokisassa palautuspullot päihittävät kierrätettävät alumiinitölkit, sillä pulloja voidaan täyttää pari kymmentä kertaa. Tavaroille voi antaa uuden elämän lahjoittamalla ne kavereille, kirpputorille tai kierrätyskeskukseen. Samalla voi hoitaa omia hankintojaan ilmaston kärsimättä.
Maatuva jäte – paperi, kartonkipakkaukset, puu, biojäte – hajoaa kaatopaikalle joutuessa pikkuhiljaa metaaniksi. Siksi biojäte kannattaa viedä kunnalliseen keräykseen tai kompostoida itse, kartonkipakkaukset ja paperi kierrättää sekä puu polttaa. Myös metallin kierrätys on ilmaston kannalta fiksua, sillä se säästää huomattavasti energiaa.
Seurakunnasta ammattiyhdistykseen
Äänestäisitkö päättäjää, joka sulkee silmänsä tosiasioilta ja kiistää ilmastonmuutoksen olevan olemassa? Et varmaankaan. Silti monet meistä tukevat tietämättään samanlaista toimintaa päivittäisillä kulutusvalinnoilla. Esimerkiksi Suomessa Essona tunnettu öljy-yhtiö ExxonMobil on rahoittanut avokätisesti ilmastonsuojelun vastaista toimintaa.
Rahan kanssa kannattaa olla tarkkana erityisesti, jos sitä sattuu riittämään sijoitettavaksi asti. Nykyään voi valita useista eettisiksi itseään kutsuvista sijoitusrahastoista ja muutamasta talletustilistä. Osalla rahastoista kriteerit ovat melko löysiä, ja eettisen sijoittajan euro saattaakin päätyä esimerkiksi ylikansalliselle öljyjätille. Skandinaviska Enskilda Bankenin Itämerirahasto rajaa sijoitusten ulkopuolelle auto- ja polttoaineteollisuuden ja Sampo Kestävä Arvo Korko puolestaan Kioton pöytäkirjan ulkopuolelle jättäytyneiden valtioiden obligaatiot.
Omaa elämäntapaansa muuttamalla voi vähentää ilmastokuormitusta huomattavasti. Vaikutuksen voi moninkertaistaa, jos saa toiset ihmiset toimimaan samoin.
Ilmastoviestiä voi levittää työpaikalla, koulussa, seurakunnassa, ammattiyhdistyksessä, rotaryklubissa tai vaikka marttakerhossa. Ota asia puheeksi, kutsu asiantuntija alustamaan tai järjestä opintopiiri.
Anna päättäjien tietää, että ilmastonsuojelu pitää ottaa tosissaan. Tenttaa vaaleissa ehdokkaiden ilmastokantoja ja ota yhteyttä vaalien välilläkin. Kirjoita päättäjille sähköpostia tai lähetä kirje. Myös lehteen kirjoittaminen on oiva keino vaikuttaa, sillä mielipidepalstat ovat lehtien luetuimpia osastoja.
Usein yhdessä toimimalla saa parhaat tulokset. Ympäristöjärjestöillä on ilmastotoimintaa, johon kaikki kiinnostuneet voivat osallistua. Nykyään etäisyyskään ei ole ylittämätön este; internetin ansiosta kansalaistoimintaan voi osallistua vaikka Kainuun perukoilta. Ilmaston parissa toimivat Suomessa mm. Maan ystävät ja Suomen luonnonsuojeluliitto.
Tuntevan ihmisen haaste
Miksi sitten kukaan näkisi vaivaa etäisen ilmastonmuutoksen takia, vaikka helpommalla ja halvemmalla ehkä pääsisi unohtamalla koko asian?
Jos jollain konstilla voisimme omin silmin nähdä, mihin nykymeno johtaa 30 tai 50 vuoden päästä, vain sydämettömimmät meistä voisivat vähät välittää valintojemme vaikutuksista. Ajattelevan ja tuntevan ihmisen haaste on kyetä tekemään oikeat ratkaisut jo nyt, vaikka ruumiita ei näykään vielä kaduilla. Ainakaan meidän kaduillamme.
50 vuotta ei loppujen lopuksi ole kaukana. Tänä päivänä syntyneet lapset ovat puolen vuosisadan päästä vielä kaukana eläkeiästä. Heidän takiaan kannattaa välittää nyt.