Arvoisat Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Stubb sekä kulttuuri- ja urheiluministeri Arhinmäki

Olemme huolissamme suomenkielisen kirjallisuuden pääsystä nykyaikaisille markkinoille. Erityisesti haluamme kiinnittää huomiota ongelmiin, jotka liittyvät sähköisten kirjojen yleisimpiin kauppapaikkoihin.

New York Timesin mukaan yksittäisellä yrityksellä, Amazonilla, on 60 prosentin osuus sähkökirjamarkkinoista. Amazonin rooli on ratkaiseva, ja merkittävä määrä kirjallisuudesta myydään nykyisin tämän palvelun kautta. Vaikka markkinaosuus ei liene aivan näin suuri Suomessa, Amazonin rooli on todennäköisesti hyvin merkittävä myös meillä.

Ongelmalliseksi Amazonin vahvan markkina-aseman tekee se, että Amazonissa ei voi tällä hetkellä itse julkaista suomeksi tai ruotsiksi mitään. Kielialueidemme pienuuden takia Amazon ei tuota suomen- ja ruotsinkielisille kirjoille seulontaa, jota kuitenkin tarvitaan rasistisen ja loukkaavan sisällön estämiseksi.

Suuremmat kustantajat eivät toistaiseksi ole nähneet asiaa ongelmana. Vaikka myös suomalaiset julkaisijat ovat viime vuosina parantaneet sähköisten kirjojen saatavuutta kotimaassa, on selvää, että merkittävä osa suomalaisista kirjallisuuden ostajista kääntyy tällä hetkellä helppouden vuoksi englanninkielisen kirjallisuuden ja kansainvälisten kauppapaikkojen puoleen. Helppous on usein ratkaiseva asia ostopäätöstä tehtäessä. Vaikkapa Kindlen tai iPadin omistajalle on paljon vaikeampaa myydä teos kustantajan omalta verkkosivulta kuin Amazonin kauppapaikalta.

Tällä hetkellä monen suomalaisen onkin helpompi valita englanninkielinen käännös kuin ostaa teos äidinkielellään. Olemme huomanneet omassa tuttavapiirissämme monen ostavan nykyään paljon enemmän teoksia englanniksi kuin suomeksi. Vain siksi, että ostaminen on näin helpompaa.

Kotimaiset kielemme kuuluvat pieniin kielialueisiin. Kirjojen sähköistyminen voi avata uusia markkinoita kirjoille, helpottaa uuden sukupolven lukuharrastusta ja mahdollistaa vaikkapa Suomesta ulkomaille muuttaneelle helpon tavan seurata suomalaista kulttuuria. Myös kirjastot voisivat tällöin edesauttaa suomalaisen kulttuurin siirtymistä kohti uutta aikaa.

Uskomme, että teillä kansainvälisesti orientoituneina ja suomalaista kulttuuria arvostavina poliitikkoina on erityisen hyvä mahdollisuus ottaa asia esille kirja-alan kanssa. Amazonin kanssa tulee sopia niistä käytänteistä,
joilla myös suomen- ja ruotsinkieliset kirjat saadaan helposti myyntiin. Tämä verrattain pieni toimi tukee kotimaisten kieltemme elinvoimaisuutta myös uutena digitaalisena aikana.

Esitämmekin teille kaksi kysymystä ja toivetta:

1) Aiotteko edesauttaa suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen kauppaa sähköisessä toimintaympäristössä?

2) Aiotteko ryhtyä toimiin, jotta suomalaiset kirjailijat pääsevät myös omilla kielillään Amazonin tärkeille kirjamarkkinoille?

Kunnioittavin terveisin,

Heikki Sairanen
Jaakko Stenhäll
Oras Tynkkynen

Vastaus avoimeen kirjeeseen koskien kotimaisen kirjallisuuden asemaa sähkökirjamarkkinoilla

Kirjallisuus on hyvä esimerkki siitä, millaisia haasteita luovan alan tuotteiden kaupallisiin markkinoihin liittyy. Erityisesti sähköisten markkinoiden kohdalla näkyvät pienen kielialueen ja sen myötä pienen markkina-alueen ongelmat.

Avoimessa kirjeessänne viittaatte toisaalta suomen- ja ruotsinkielisen kirjallisuuden markkinoihin yleensä, toisaalta Amazonin sähköisen kirjakaupan toimintatapoihin.

Tämänhetkinen tilanne tarjolla olevien suomalaisten sähköisten kauppapaikkojen osalta osoittaa, että sähköisiä levityskanavia on – ja lisää tulee. Ruotsinkielisten kirjojen levitystä helpottaa osaltaan se, että laajempaa asiakaskuntaa on mahdollista hankkia ruotsalaisten palveluiden kautta.

Käytännön estettä ei liene sille, että sähköisiä kirjoja myydään missä päin maailmaa tahansa asuville asiakkaille.

E-kirjojen liiketoiminta Suomessa on kehittymässä. Liiketoimintamallit hakevat muotoaan. Tästä on osoituksena esimerkiksi Viestinnän Keskusliiton koordinoima kustantajien yhteinen eReading-hanke, jossa tutkitaan muun muassa sähköisiä lukulaitteita ja kehitetään niihin liittyviä tuote- ja palvelukonsepteja ja liiketoimintamalleja.

E-kirjojen vasta kehittymässä olevat markkinat vaikuttavat myös yleisten kirjastojen toimintaan ja sen kehittämiseen. Kirjastot valmistautuvat omalta osaltaan tukemaan e-kirjojen yleistymistä, kunhan tekniset ja liiketoimintakysymykset saadaan ratkaistuksi. Kirjastojen kannalta ei ole yhdentekevää, onko e-kirja käytettävissä tiedoston muodossa vai luetaanko e-kirjaa suoratoistotekniikalla. Käytettävällä tekniikalla voidaan arvioida olevan vaikutusta kirjastokäytön oikeuksien hintaan.

Oma lukunsa sähköisen kirjan elämässä tulee olemaan kirjojen laiton jakelu. Suomalaisia ja suomenkielisiä kirjoja ”kirjapiratismi” ei todennäköisesti tule vaivaamaan siinä määrin kuin esimerkiksi englanninkielistä kirjallisuutta. Suomenkielisenkin kirjallisuuden osalta on kuitenkin varauduttava siihen, että laiton tarjonta jossain vaiheessa kaventaa laillisten palveluiden toimintamahdollisuuksia. Toisaalta on mahdollista, että vähäiselläkin piratismilla voi olla suuri vaikutus pienen kielialueen kirjallisuuden laillisiin markkinoihin, saatavuuteen ja tarjontaan. Pieni markkina voi olla erityisen haavoittuva.

Valtio tukee suomalaisen kirjallisuuden tuottamista. Valtio myös edistää suomalaisen kirjallisuuden kansainvälistä tunnettuutta. Sen sijaan suoranaisia vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisten verkkokauppojen liiketoiminnan kehittämiseen ei yksittäisellä pienellä valtiolla voi juurikaan olla.

Ongelmana on, ettei painetun kirjan alhaisempi arvonlisäveroprosentti ulotu sähköisiin kirjoihin. Arvonlisäverotus on EU-tasolla säädeltyä, eikä Suomella ole mahdollisuutta tehdä tältä osin direktiivin vastaista kansallista ratkaisua. Sähköisten kirjojen yleistymisen kannalta olisi parempi, jos saavutettaisiin Euroopan-laajuinen ratkaisu, joka kohtelisi kaikkia kirjoja samoin riippumatta niiden teknisestä muodosta. Tällainen päätös vaatisi laajaa poliittista tukea jäsenvaltioissa.

Keskustelu e-kirjojen liiketoiminnan edistämisestä on tärkeää. Asia vaatii eri toimijoiden yhteistyötä. Valtio voi olla tässä mukana muodostamalla puitteita, joissa kustantajat ja muut toimijat rakentavat liiketoimintaansa.

Helsingissä 10.12.2012

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb