Vieraslajit ovat eliöitä, jotka ovat levinneet uudelle alueelle ihmisen vaikutuksesta. Haitalliseksi vieraslaji tulkitaan silloin, jos leviäminen uhkaa luonnon monimuotoisuutta tai luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluita. Vieraslajit voivat aiheuttaa haittoja mm. syrjäyttämällä alkuperäislajistoa,

Suomea ja maailmaa on viime vuosina koetellut joukko kriisejä, ennen muuta koronapandemia sekä Venäjän hyökkäyssota ja sen laukaisema energiakriisi. Toistuvat shokit ovat muistuttaneet varautumisen tärkeydestä. Varautumisessa keskeinen rooli on julkisella

Valolla on kaupungissa tärkeä tehtävä viihtyisyyden ja turvallisuuden takaajana pimeällä.  Valosaasteella tarkoitetaan näille tarkoituksille tarpeetonta valoa, jolla on haitallinen vaikutus ympäristöön. Valosaasteen kaikkia vaikutuksia ei tunneta, mutta se voi häiritä

Kansainvälisen luontopaneelin IPBESin mukaan nykymenolla jopa miljoona lajia on kuolemassa sukupuuttoon. Meillä Suomessa jo joka yhdeksäs laji on uhanalainen. Luontokadon pysäyttämiseen tarvitaan mukaan kaikkia. Kaupungeilla on erinomaiset edellytykset vahvistaa luontotyötä

Liki 1 400 kaupunkia, valtiota ja muuta hallintoyksikköä ympäri maailmaa on julistanut ilmastohätätilan. Julistuksen tehneillä alueilla asuu arviolta yli 800 miljoonaa ihmistä. Kannanottojen sisällöt ja muodot vaihtelevat paikasta toiseen, mutta

Tampere toteuttaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, ja kaupunkimme on ottanut strategiseksi tavoitteekseen olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2030. Ilmastotavoitteeseen pääseminen vaatii konkreettista tiekarttaa toimenpiteineen sekä tiivistä yhteistyötä kaupungin eri yksiköiden ja kaupunkilaisten kanssa.

Tampere on sitoutunut ilmastokriisin taltuttamiseen sekä kaupunkistrategiassa että kaupunkiseudun ilmastostrategiassa. Kaupunki on myös allekirjoittanut EU:n pormestarien ilmastositoumuksen, Aalborgin kestävän kehityksen sitoumukset ja Eurocities-järjestön ilmastojulistuksen. Kaupunki vaikuttaa ilmastopäästöihin ennen kaikkea energiantuotannon,

Arviolta kolmannes maailman ruuasta – yli miljardi tonnia vuodessa – menetetään hävikkinä. Hävikki nostaa ruuan hintaa ja pahentaa maailman nälkäongelmaa. Ruuan hukkatuotanto myös lisää ympäristökuormitusta: veden kulutusta, lannoitteiden ja torjunta-aineiden