Haen jatkokaudelle varapuheenjohtakasi. Esittelyni vuoden 2011 puoluekokoukselle löytyy täältä.
Yläasteikäisenä luin kirjoja maailman tilasta ja huolestuin. Perustin kaverien kanssa yhdistyksen, jonka nimeksi tuli Vihreä Elämä. Palautimme kierrätyskelvottomia pakkauksia kauppoihin, kampanjoimme automarketteja vastaan, istutimme puita ja marssimme suvaitsevaisuuden puolesta.
18-vuotiaana asetuin ehdolle kunnallisvaaleissa. Ensimmäiset luottamustehtäväni olivat teknisessä lautakunnassa ja poliisilaitoksen neuvottelukunnassa. Seuraavien vaalien jälkeen olin Tampereen nuorin valtuutettu, joitakin vuosia myöhemmin nuorin kansanedustaja.
Nyt olen ollut mukana Vihreissä 13 vuotta. Eniten tiedän ilmasto- ja energiapolitiikan lisäksi ympäristönsuojelusta ja tasa-arvosta. Ymmärrän viestintää ja osaan viestiä ymmärrettävästi. Olen melko säntillinen.
Heikoimmillani olen sosiaali- ja terveyspolitiikassa. En puhu ruotsia hyvin ja vierastan pikkupuhetta (small talk). Olen luonnostani epäsosiaalinen.
Pidin itseäni radikaalina, kunnes huomasin olevani pragmaatikko. Iloitsen niistä hetkistä, kun sydämeni liekehtii.
Aiemmin kieltäydyin puolueen puheenjohtajaehdokkuudesta, koska en ollut siihen valmis. Yhdeksi syyksi mainitsin, ettei minulla ole kokemusta puolueen johtotehtävistä.
Haluan oppia. Siksi pyrin Vihreiden varapuheenjohtajaksi.
Haluan myös antaa. Haluan jatkaa työtä sen puolesta, että Vihreät voi olla aidosti koko Suomen puolue. Puolueen pitää puhutella vihreästi ajattelevia kaikissa ihmisryhmissä. Miehiä ja naisia, ihmisiä suurissa kaupungeissa ja pellon laidalla, elämäntapavihreitä ja sitä kotiäitiä, joka on huolissaan ympäristöstä mutta ei arjen keskellä jaksa kierrättää jokaista jogurttipurkin kantta.
Uskon, että Vihreät voi olla selvästi nykyistä suurempi menettämättä silti vihreyttään. Tätä haluaisin olla edistämässä puolueen varapuheenjohtajana.
Oras Tynkkynen
Oras lyhyesti
