Eduskunnan puhemiehelle
EU:n tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikentyminen vuoteen 2010 mennessä (Kuudes ympäristöä koskeva Euroopan yhteisön toimintaohjelma). Suomen luonnonsuojelulain (1996/1096) yhtenä keskeisenä tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Laki tähtää lajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen, mikä edellyttää, ettei lajien levinneisyysalueita pienennetä.
Kuukkeli (Perisoreus infaustus) on kansainvälisesti Suomen erityisvastuulaji (Uhanalaisten lajien II seurantaryhmä). Se on aiemmin ollut yleinen eteläisintä Suomea myöten. Nykyisin se on uhanalaisuusluokituksessa valtakunnallisesti silmälläpidettävä. Lapissa kuukkeli on vieläkin varsin yleinen, mutta Oulun läänin eteläpuolella se on uhanalainen ja Etelä-Suomesta laajalti hävinnyt elinympäristömuutosten – lähinnä vanhojen metsien hakkuiden – vuoksi. Kuukkeli siis on vaarassa hävitä Etelä-Suomesta.
Virroilta koilliseen pitkin Suomenselkää elää vielä harva kuukkelikanta, jonka eteläisin usean parin populaatio elää valtion mailla Virtain Riponevan-Lakeisnevankankaalla. Kyseistä metsäaluetta ovat luonnonsuojelujärjestöt esittäneet suojeltavaksi useaan otteeseen jo noin viiden vuoden ajan.
Suomen valtion metsiä hallinnoi valtion liikelaitos Metsähallitus. Nykyinen laki Metsähallituksesta (1993/1169) määrittelee, että biologisen monimuotoisuuden suojelu ja tarkoituksenmukainen lisääminen tulee luonnonvarojen kestävän hoidon ja käytön olennaisena osana ottaa riittävästi huomioon yhdessä metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle asetettujen muiden tavoitteiden kanssa. Myös Suomen perustuslaissa (1999/731) kiinnitetään luonnon monimuotoisuuteen huomiota. Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille.
Kuitenkin tälläkin hetkellä Metsähallitus hakkaa Riponevan metsiä, vaikka kyse on viimeisistä elinvoimaisista kuukkelialueista Pirkanmaalla. Hakkuut uhkaavat vaarantaa kuukkelin pesimisen koko Pirkanmaalla ja siirtää kuukkelin levinneisyysalueen pohjoiseen.
Luonnonsuojelujärjestöt ovat arvostelleet voimakkaasti Metsähallituksen hakkuita muuallakin Etelä-Suomessa, jossa suojeltuna metsistä on vain pari prosenttia metsämaasta. Viranomaisten ja metsäsektorin meneillään oleva Etelä-Suomen metsien monimuotoisuushanke METSO ei paranna tilannetta käytännössä lainkaan. Yliopistojen, ympäristökeskusten ja luonnontieteellisen keskusmuseon lausuntojen mukaan suojelutoimien lykkääminen ei ole perusteltua. Lausunnoissa on korostettu suojelun viivästymisen nostavan kustannuksia tulevaisuudessa ja pahentavan lajien uhanalaistumista.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Mitä hallitus aikoo tehdä eliölajien, kuten uhanalaisen kuukkelin, suotuisan suojelun tason turvaamiseksi Pirkanmaalla ja muualla Etelä-Suomessa?
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta jatkuvasti metsäkonflikteja aiheuttava valtion liikelaitoksen Metsähallituksen toiminta saataisiin ekologisesti kestäväksi?
Helsingissä 26. päivänä marraskuuta 2004
Oras Tynkkynen /vihr
Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan vastaus eduskunnan sivuilla.
