Oras Tynkkynen ja Satu Hassi korostavat Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla, että onnistuminen siellä on äärimmäisen tärkeää. Mikään ei muutu helpommaksi, jos ratkaisuja lykätään, päinvastoin. Edellytykset ovat olemassa sille, että Kööpenhaminassa ratkaistaan ilmastosopimuksen keskeiset kohdat: teollisuusmaiden päästövähennystavoitteet, kehitysmaiden päästörajoitustoimet, rahoituksen suuruus ja kanavointi.
Samassa yhteydessä pitää asettaa täsmällinen aikataulu sille, mihin mennessä lopullisen kansainvälisen sopimuksen teksti laaditaan. Lopullisen ja sitovan kansainvälisen sopimuksen tulisi olla valmis ensi vuoden kesään mennessä.
Teollisuusmaiden päästösitoumuksia tulee tiukentaa. Tähänastiset lupaukset riittävät vähentämään niiden yhteenlaskettuja päästöjä vasta 10–15 prosenttia, kun kahden asteen riskirajan alla pysyminen edellyttää 25–40 prosentin vähennyksiä. Globaalit päästöt pitäisi kääntää laskuun 2015 mennessä.
– Julkisuudessa moni on rientänyt valittamaan urakan mahdottomuutta. Optimismiin on kuitenkin paljon enemmän varaa kuin keskustelun perusteella voisi luulla. Kööpenhaminassa voidaan saavuttaa historiallinen harppaus kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Ensimmäistä kertaa ilmastoneuvottelujen historiassa kaikki tärkeimmät kehitysmaat ovat ilmoittaneet valmiuksistaan päästöjen rajoittamiseksi. Syksyn aikana myös monet teollisuusmaat ovat nostaneet tavoitteitaan. Lopputulos ei kuitenkaan synny itsestään, vaan edellyttää vahvaa poliittista tahtoa, toteaa valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen.
Tieteen viesti ilmastonmuutoksen etenemisestä on koko ajan vakavoitunut. Ilmastonmuutoksen seurausilmiöt etenevät nopeasti. Viivyttely kasvattaa sopeutumiskustannuksia, mikä lisää kehitysmaiden katkeruutta ja levottomuuksien uhkaa. Jo nykyään ilmastonmuutos heikentää ihmisten elinoloja monilla alueilla.
– Investointien hinta on kohtuullinen verrattuna itse ilmastonmuutoksen kustannuksiin tai esimerkiksi pankkikriisin hoitoon. Aika ei ole puolellamme: Päästövähennystarve kasvaa 8 %:n vuosikorolla – jos päästövähennystä lykätään vuodella, saman ympäristövaikutuksen saavuttamiseksi pitää seuraavana vuonna vähentää 8 % enemmän, korostaa MEP Satu Hassi.
Tietoa toimien perustaksi on enemmän kuin tarpeeksi. Myös kestävä teknologia on kehittynyt dramaattisesti. Tarvittava tekniikka päästöjen vähentämiseksi lähivuosikymmeninä on pääosin jo olemassa.
– Kioton kokouksen alla ei juuri kukaan puhunut esimerkiksi sähköautoista tai hiilen talteenotosta ja varastoinnista. Ilmastonmuutoksen torjuminen onkin ennen kaikkea kiinni poliittisesta tahdosta. Haastavinta on löytää reilu tapa jakaa päästövelvoitteet maailman maiden kesken, Hassi toteaa.
