Oulussa ei saa kiusata herroja
Suomella on pitkä matka kuljettavana osallistavan päätöksenteon tiellä. Näin arvioi kansanäänestyksiä ajava Initiative and Referendum Institute (IRI) kesällä julkaistussa raportissaan. Suomessa on järjestetty vasta kaksi valtakunnallista ja parisenkymmentä paikallista kansanäänestystä.
Ainakin kuusi tuhatta oululaista toivoo, että lista karttuu pian yhdellä. He vaativat kansanäänestyksen järjestämistä Oulun Energian yhtiöittämisestä.
“Nykyinen liikelaitosmalli toimii hyvin. Jos sähkölaitos yhtiöitetään, kaupunki joutuu kilpailuttamaan energiahankintansa. Mikään järkisyy ei puolla yhtiöittämistä”, väittää kaupunginvaltuutettu Tytti Tuppurainen (sd.).
Äänestysaloitteeseen parissa viikossa kerätyt nimet vastaavat 12:ta % viime kunnallisvaaleissa äänestäneistä oululaisista. Aloitteen takana oli yksittäisten kansalaisten lisäksi harvinainen taistelupari: Kunnalliset eläkeläiset ry ja Oulun Attac.
“Yhtä hyvin saisi kokoon 6 000 nimeä kansanäänestystä vastaan. Ei anna hyvää kuvaa hankkeesta huudella Rotuaarilla ‘tulkaa tekemään herroille kiusaa’”, kommentoi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Pikkarainen (kesk.).
Kaupunginvaltuusto päättää kansanäänestyksen kohtalosta marraskuun kokouksessaan. Hallituksen esitys on, ettei äänestystä järjestetä. Pikkaraisen mielestä olisi liian pelkistettyä kysyä, pitääkö yhtiöittää vai ei.
“Sinänsä asia ei ole liian monimutkainen päätettäväksi kansanäänestyksessä. Kuntalainen pystyy yhtä hyvin päättämään kuin valtuutetutkin. Sama viisaus on kaikilla”, Pikkarainen uskoo.
Tytti Tuppuraisen mielestä alueen valtalehti Kaleva ja suurin puolue Keskusta ovat vähätelleet äänestyksen kannattajia. Energialautakunnan keskustalainen puheenjohtaja on leimannut heidät brežneviläisiksi.
“Brežnevhän nimenomaan ei koskaan kysynyt kansan mielipidettä!”, Tuppurainen näpäyttää.
Oulun Energian kohtalo oli yksi viime kunnallisvaalien kuumista teemoista. Tuolloin Kalevan kyselyssä 39 nykyisistä 59 valtuutetusta vastusti yhtiöittämistä. Nyt enemmistö näyttää taipuneen yhtiöittämisen kannalle. Tuppuraisen mielestä demokraattinen kontrolli ei ole toiminut ja pitää kääntyä suoraan kansan puoleen.
“Jos valtuusto torjuu äänestysaloitteen, se vain lisää demokratian arvostusta. Edustuksellinen demokratia toimii eikä tarvitse tuekseen vaihtoehtoja”, uskoo puolestaan Matti Pikkarainen.
“Mikä on seuraava askel, jos kansanäänestykseen viedään herkästi asioita, joista ei löydy valtuustossa konsensusta? Äänestys veroprosentin suuruudesta?”, hän kysyy.
Oras Tynkkynen
