Eduskunnassa tänään käsittelyssä ollut ilmastovuosikertomus toteaa selvästi, että Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia. Samaan tulokseen päätyi eduskunnan ympäristövaliokunta yksimielisessä mietinnössään.
Nyt hallituksella on tilaisuus osoittaa, että se ottaa asiantuntijoiden ja eduskunnan vaatimukset vakavasti. Toistaiseksi hallituksen näytöt ilmastotoimissa ovat kuitenkin surkeat, kiteytti keskustelussa kansanedustaja, Vihreiden varapuheenjohtaja Oras Tynkkynen.
– Hallitus kertoo kyllä olevansa sitoutunut hiilineutraaliuteen, mutta hallituksen sisältä kyseenalaistetaan tavoitetta varapääministeriä myöten. Hallitus vakuuttelee nopeuttavansa irtautumista fossiiliriippuvuudesta, mutta todellisuudessa lisää fossiilisten tuontipolttoaineiden käyttöä, Tynkkynen arvosteli.
– Hallitus sanoo edistävänsä tehokkaita päästövähennystoimia, mutta peruuttaa juuri monia kustannustehokkaimpia toimia. Ja hallitus tunnetusti sanoo tulppaavansa tehtaiden piippuja, mutta ei ole saanut annettua yhtään ainoaa esitystä teknisten nielujen edistämisestä, Tynkkynen jatkoi.
Orpon hallitus on tehnyt veropäätöksiä, joilla se on tehnyt fossiilisten tuontipolttoaineiden ja saastuttavien autojen käytöstä aiempaa houkuttelevampaa. Vastaavasti kotimaisen uusiutuvan energian käytöstä liikenteessä hallitus on tehnyt päätöksillään aiempaa vähemmän houkuttelevaa.
– Hitaita ovat siis herrojen kiireet, kun pitäisi päättää toimista päästöjen vähentämiseksi. Hallitus on kuitenkin paiskinut hiki hatussa töitä, kun asialistalla ovat olleet päästöjä kasvattavat toimet, Tynkkynen arvosteli.
Hallitus viittaa mielellään Ruotsin esimerkkiin työmarkkinoiden uudistamisessa. Tynkkynen kysyi, voisiko hallitus ottaa mallia myös Ruotsin ilmastopolitiikan vahvuuksista.
Ruotsissa hallitus on esimerkiksi lisännyt soiden ennallistamisen rahoitusta 200 miljoonalla kruunulla, kun Suomessa hallitus on leikannut rahoitusta mm. kosteikkoviljelyltä. Teknisten nielujen edistämiseen on Ruotsissa varattu noin 20 kertaa niin paljon rahoitusta kuin Suomessa. Ruotsissa lentomatkoista peritään enimmillään noin 50 euron veroa matkalta, kun Suomessa hallitus ei harkitse saastuttavien lentojen verottamista edes valtiontalouden tasapainottamiseksi.
– Suomen käyttämällä laskutavalla Ruotsi saavutti hiilineutraaliuden vuonna 2013. Jos Ruotsi pystyi yltämään hiilineutraaliuteen jo 2013, pitää sen onnistua Suomeltakin vuoteen 2035 mennessä – varapääministerin tappiomielialasta huolimatta, Tynkkynen paalutti.
Taustaksi
Ruotsin Naturvårdsverketin tilastojen mukaan vuonna 2013 Ruotsin päästöt olivat yhteensä 55,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (Mt CO 2 e), kun samaan aikaan maankäyttösektorin nielu oli 56,6 Mt CO 2 e. Suomen ilmastolaissa hiilineutraalius on määritelty niin, että nielu on vähintään yhtä suuri kuin päästöt. Vuodesta 2013 Ruotsissa sekä päästöt että nielut ovat pienentyneet niin, että vuonna 2022 maan nettopäästöt (päästöt vähennettynä nieluilla) oli noin 4 Mt CO 2 e.
