Tuore ilmasto- ja energiastrategia asettaa kovia tavoitteita. Hiilen käytöstä energiantuotannossa pyritään käytännössä luopumaan vuoteen 2025 mennessä.

Muidenkin fossiilisten tuontipolttoaineiden, öljyn ja maakaasun, käyttöä leikataan. Myös turpeenpolttoa vähennetään selvästi, mikä on hyvä uutinen tuhansille lähijärvien tilasta huolestuneille suomalaisille.

Tilalle tarvitaan kotimaista uusiutuvaa energiaa ja energiankäytön tehostamista. Hallitus nostaa tuulivoimatavoitetta puolella ja parantaa energiatehokkuutta.

Linjaukset ovat välttämättömiä ilmastokriisin torjumisen kannalta, mutta myös järkevää elinkeinopolitiikkaa. Rakentamalla vähäpäästöistä yhteiskuntaa etukenossa Suomi pääsee paalupaikalle jahtaamaan vihreän talouden markkinoita.

Isoa kalaa kannattaa pyytää. Vähäpäästöisen teknologian markkinoilla pyörii vuosittain 1 600 miljardia euroa. Taantumankin keskellä markkinat ovat kasvaneet kymmenisen prosenttia vuodessa.

Yhdysvaltalainen toimittaja Malcolm Gladwell on tehnyt tunnetuksi arvion, jonka mukaan maailman huipulle pääseminen edellyttää suunnilleen 10 000 tunnin harjoittelua. Jos siis haluaa nousta kärkeen shakin pelaamisessa tai viulun soitossa, ohjelmoinnissa tai jääkiekossa, pitää treenata kolmisen tuntia päivässä kymmenen vuoden ajan.

Sama pätee, kun haluamme nousta maailman huipulle vihreässä taloudessa. Paikka palkintokorokkeella edellyttää sinnikästä treenaamista ja tekemistä. Ja siihenhän tämä sisustaan tunnettu kansakunta pystyy.

Vähäpäästöiset ratkaisut pitää määrätietoisin toimin saada ripeästi käyttöön. Annan muutaman esimerkin.

Veronmaksajat rahoittavat ympäristölle haitallisia tukia neljällä miljardilla eurolla vuosittain. Jos hallitus ohjaa edes pienen osuuden – vaikka 200 miljoonaa euroa vuodessa – vihreään talouteen, suomalaiset yritykset saavat lentävän lähdön maailmanmarkkinoille.

Sähköautoilla voidaan leikata liikenteen päästöjä ja parantaa talouden vaihtotasetta. Suomen kannattaa ottaa mallia Norjasta, jossa sähköautot on väliaikaisesti vapautettu veroista – ja sähköauto on noussut maan toiseksi myydyimmäksi malliksi.

Moni maanviljelijä ja omakotiasukas haluaa tuottaa itse uusiutuvaa energiaa. Nykyään yli oman tarpeen tuotetusta sähköstä ei kuitenkaan saa juuri muuta kuin lämmintä kättä. Tanskassa käytetyllä nettolaskutuksella kansalaisia palkitaan osallistumisesta ilmastotalkoisiin – ja samalla luodaan kotimarkkinoita yritysten osaamiselle.

Autoilija joutuu pulittamaan bensasta ja dieselistä veroa yhtä paljon niin Lapualla kuin Helsingin Lauttasaaressa. Paikannukseen perustuvilla tiemaksuilla veroa voidaan periä enemmän siellä, missä autoilun haitat ovat suurimpia ja oman auton käytölle on eniten vaihtoehtoja – ja vastaavasti vähemmän Etelä-Pohjanmaan haja-asutusalueella.

Näillä konsteilla voimme leikata ilmastopäästöjä, vauhdittaa suomalaisten yritysten matkaa maailmanmarkkinoille ja luoda uusia työpaikkoja.

Oras Tynkkynen

Kirjoittaja on Vihreiden kansanedustaja ja varapuheenjohtaja.