Ukrainan turvallisuustilanne ja neuvotteluasema ovat olennaisesti heikentyneet, kun Yhdysvallat on jäädyttänyt tuen ja tiedustelutiedon toimittamisen Ukrainalle. Yhdysvaltain johto on myös painostanut Ukrainaa taipumaan rauhaan Venäjän epäoikeudenmukaisilla ehdoilla.
Politiikan pitää perustua todenmukaiseen tilannekuvaan siitä, millaiseen tukeen Eurooppa voi vastedes nojata. Uudessa tilanteessa pitää uskaltaa ajatella asioita uusiksi – ja isosti. Nykymenolla jatkaminen on vaarallista Ukrainalle, mutta myös koko Euroopalle.
Ukrainan tueksi tarvitaan siis uusia ratkaisuja. Käänteentekevä sellainen voisi olla Venäjän jäädytettyjen varojen hyödyntäminen.
Venäjällä on jäädytettyjä varoja EU-alueella yli 200 miljardia euroa, enimmäkseen Belgiassa. Yhteensä lännessä sijaitsee jäädytettyjä varoja 300 miljardin euron luokkaa. Kaikkinensa jäädytetyt varat ovat siis liki kolme kertaa niin suuret kuin millä summalla Yhdysvallat on Ukrainaa tukenut – koko yli kolmevuotisen sodan aikana.
Tähän asti Ukrainan tukemiseen on käytetty jäädytettyjen varojen tuottoja, mutta itse varoihin ei ole vielä puututtu. Esteitä tälle on erityisesti kaksi.
Ensinnäkin oikeusvaltiossa varojen käytölle pitää olla lailliset perusteet. Vaikka Venäjä käy laitonta hyökkäyssotaa Euroopan vahvasti tukemaa Ukrainaa vastaan, maa ei ole muodollisesti sodassa niiden Euroopan maiden kanssa, joiden hallussa varat ovat. Ei ole Euroopan eikä etenkään Suomen kaltaisten pienten maiden etu, jos kansainvälisistä sopimuksista ja oikeudesta aletaan lipsua – edes silloin, kun se hetkittäisesti meitä auttaisi.
Toiseksi moni pelkää sitä, mitä käy Euroopan maineelle sijoituskohteena. Jos tänään Eurooppa voi takavarikoida Venäjän varat, mikä maa voisi huomenna olla vuorossa? Jos kaikki harvainvaltaiset maat vetävät rahansa pois Euroopasta varojen menettämisen pelossa, vaikutukset taloudelle voivat olla ikäviä.
Poliittisesti päätöksentekoa hankaloittaa se, että EU:ssa on kaksi Putinia myötäilevää hallitusta: Orbánin Unkari ja Ficon Slovakia. Maat voivat jarruttaa kannan muodostamista EU-johtajien Eurooppa-neuvostossa.
Tekemisen vaikeutta ja riskejä pitää kuitenkin suhteuttaa tekemättä jättämiseen. Ylivoimaisesti suurin riski Euroopalle nimittäin on, jos Venäjän annetaan voittaa Ukrainassa.
Asiantuntijat ovat esittäneet mahdollisia ratkaisuja, joilla jäädytetyt varat voitaisiin ottaa käyttöön lakien ja sopimusten puitteissa. Yhden mallin on eurooppalaisille kumppaneille jakanut Viron ulkoministeri Margus Tsahkna. Keskeistä on rajata ehdot niin selviksi ja tiukoiksi, että samaa ei voi tuosta vain soveltaa joka toiseen konfliktiin ja vihamieliseen hallitukseen.
Hyökkäyssotaa käyneiden maiden jäädytettyjä varoja on käytetty aiemminkin: Irakin varoja sen hyökättyä Kuwaitiin ja Saksan varoja toisen maailmansodan aikaan. Molemmissa tapauksissa tämä on kuitenkin tehty vasta sodan päätyttyä.
Jäädytettyjä varoja voisi ohjata Ukrainan tueksi useilla eri tavoilla. Köykäisin vaihtoehto olisi käyttää varoja takaamaan lisälainoja Ukrainalle.
Uhka varojen ohjaamisesta Ukrainalle voisi toimia rauhanneuvotteluissa pelimerkkinä, joka vahvistaisi Ukrainan neuvotteluasemaa. Vaihtoehtoisesti varat voisi luvata antaa Ukrainan käyttöön, jos Venäjä rikkoo rauhansopimusta. Pisimmälle menevässä mallissa varoilla tuettaisiin Ukrainan puolustusponnisteluja ja jälleenrakennusta ehdoitta.
Ymmärrys jäädytettyjen varojen käyttämiselle on kasvanut viime aikoina. Asiaa ovat tukeneet mm. EU:n ulkoasiainedustaja Kaja Kallas, Ison-Britannian ulkoministeri David Lammy, Puolan pääministeri Donald Tusk ja tuoreiden uutisten mukaan mahdollisesti myös Ranska. Suomessa ajatusta on pitänyt esillä mm. valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra.
En ole kovinkaan monesta asiasta samaa mieltä Purran kanssa. Ukrainan kohtalo ja Euroopan turvallisuus ovat kuitenkin liian vakavia asioita, jotta niiden ratkaisemisessa olisi varaa tuijottaa puoluekirjaa.
Odotan Suomen hallituksen ajavan määrätietoisesti Venäjän jäädytettyjen varojen käyttöä Ukrainan tueksi – ja mahdollisimman pian. Tässä se voi luottaa täyteen tukeeni.
Oras Tynkkynen
