Eduskunnan puhemiehelle
Maailmanpankki on maailman suurin monenkeskinen valtioiden omistama rahoituslaitos. Kansainvälinen rahoitusyhtiö (International Finance Corporation, IFC) on Maailmanpankkiryhmän osa, jonka tehtävänä on rahoittaa yksityissektorin hankkeita kehitysmaissa. Suomi on sekä Maailmanpankin että IFC:n jäsen.
IFC:n rahoitus pyrkii tukemaan kestäviä yksityisen sektorin investointeja kehitysmaissa, vähentämään köyhyyttä ja parantamaan ihmisten elintasoa. Näihin tavoitteisiin päästäkseen IFC käyttää yksilöityjä kriteerejä ja ehtoja rahoitettaville hankkeille rahoituksesta päättäessään (nykyiset safeguard policies, operational policies). Merkittävistä yksityisen sektorin rahoituslaitoksista IFC:n ympäristö- ja sosiaalinen politiikka on ollut kehittyneimpiä, sillä IFC on vaatinut rahoitettavilta hankkeilta melko selvästi ympäristön ja vaikutusalueen ihmisten oikeuksien kunnioittamista.
IFC:n rahoituskriteereistä on muodostunut vertailukohta muille rahoittajille. Monet valtiolliset vientiluotto- ja takuulaitokset ovat yhtenäistämässä omia kriteereitään IFC:n kriteerien kanssa. Samoin 27 maailman tärkeimmistä yksityisistä pankeista on hyväksynyt ns. Equator-periaatteet, joiden mukaan pankit ottavat käyttöön IFC:n kriteeristöt.
Vuoden 2004 alussa IFC alkoi uudistaa rahoituskriteerejään oman oikeusasiamies-selvitysmiehensä (Compliance Advisor/Ombudsman, CAO) tekemän raportin pohjalta. Nyt näyttää huolestuttavasti siltä, että ympäristö- ja sosiaalikriteereitä aiotaan monilta osin heikentää. Keskeinen heikennys on kriteeristön muuttuminen nykyistä tulkinnanvaraisemmaksi, vähemmän sitovaksi ja ylimalkaisemmaksi. Selvitysmiehen raportti, jonka pitäisi olla uudistuksen pohjana, ei kuitenkaan suosittele kriteeristön keventämistä tai sitovuuden vähentämistä, vaan toteaa, että yksityiskohtaisille, yksiselitteisille kriteereille on tarvetta.
Pankin alustavassa kriteeriehdotuksessa on myös muita merkittäviä heikennyksiä kuten ulkopuolisista asiantuntijoista luopuminen hankkeiden ympäristö- ja sosiaalivaikutuksia arvioitaessa sekä luonnontilaisten sademetsien hakkuukiellosta lopettaminen. Naisten oikeudet sivuutetaan luonnoksessa yhdellä viittauksella. Suuntaus on erityisen huolestuttava siksi, että IFC:n kriteeristöstä on muodostunut vertailukohta muille rahoituslaitoksille. Suunnan pitäisi olla kohti tarkempia ympäristö- ja sosiaalikriteereitä – ei olemassa olevien kriteerien heikentäminen.
Uuden kriteeristön on tarkoitus olla käytössä jo ensi heinäkuussa. Aikataulu on tiukka ja mahdollisuudet kattavan kuulemisen järjestämiseen niukat. Syyskuussa aloitettu kuulemismenettely onkin herättänyt runsaasti vastalauseita ja epäluottamusta. Se on tavoittanut puutteellisesti kansalaisyhteiskuntaa, esimerkiksi kehitysmaiden paikallisväestöä edustavia järjestöjä. Ensimmäinen kommenttikierros loppuu virallisesti 17.12.2004, ja uusi ehdotus kriteereistä julkistetaan alkuvuodesta kommentoitavaksi kuukauden ajaksi. Tiukka aikataulu johtanee vastaavaan kritiikkiin kuulemisen puutteellisuudesta.
Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin mm. YK:n vuosituhatjulistuksessa. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kehityspoliittisesta ohjelmasta (2004) todetaan, että Suomen tulee edistää kestävän kehityksen periaatteita, ihmisoikeuksia ja sosiaalista hyvinvointia kehitysmaissa. Läpileikkaavia teemoja kaikessa kehityspoliittisessa toiminnassa ovat ohjelman mukaan naisten ja helposti syrjäytyvien ryhmien oikeudet sekä ympäristön huomioonottaminen. Kansalaisyhteiskunnan merkitystä kehityspolitiikan tavoitteiden savuttamisessa korostetaan.
Kehityspoliittinen ohjelma toteaa myös, että Suomella on velvollisuus vaikuttaa monenkeskisen kehitysrahoituksen sisältöön ja laatuun. Maailmanpankin todetaan olevan tärkeä toimija vuosituhatjulistuksen toimeenpanossa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Mitä hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä IFC:n rahoituskriteerien nykyisen vaatimustason ja sitovuuden säilyttämiseksi ja parantamiseksi nykyisestä, sekä mitä hallitus tekee IFC:n uusiin linjauksiin liittyvän kuulemismenettelyn kattavuuden ja vaikuttavuuden takaamiseksi?
Helsingissä 15. päivänä joulukuuta 2004
Oras Tynkkynen / vihr.
Valtiovarainministeri Antti Kalliomäen vastaus eduskunnan sivuilla.
