Kävely ja pyöräily ovat erinomaisia tapoja liikkua niin ympäristön, talouden kuin ihmisten terveydenkin kannalta. Kevyt liikenne ei saastuta, kuluta fossiilisia polttoaineita eikä tuota häiritsevää melua. Se vie myös vähemmän tilaa ja kuluttaa vähemmän yhteiskunnan resursseja.
Kevyen liikenteen osuutta matkoista voidaan kasvattaa nykyisestä olennaisesti. Esimerkiksi Freiburgissa Saksassa ja Pariisissa Ranskassa pyöräilyn osuutta on onnistuttu kasvattamaan puolella. Oulussa päivittäisistä matkoista tehdään pyörällä jo lähes viidennes, Tampereella osuus jää selvästi alle puoleen tästä.
Tampere on sitoutunut lisäämään joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta Aalborgin sitoumuksilla. Kaupunki julkaisi hiljattain päivitetyn version keskustan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelmasta. Uusi suunnitelma koskee vuosia 2008–12. Painopisteenä kevyen liikenteen kehittämisessä on pyöräily. Tavoitteena on pyörätieverkoston kattavuuden ja tason kehittäminen sekä erityisesti sen jatkuvuuden parantaminen.
Suunnitelmassa todetaan mm.: ”Tavoiteltu keskustan pyöräilyolojen tuntuva paraneminen edellyttää, että yleiset kevyen liikenteen kehittämistä koskevat tavoitteet ja kehittämissuunnitelman toimenpideohjelma otetaan huomioon niin päätöksenteossa kuin yksittäisissä pyörätiesuunnitelmissa ja laajempien katusuunnitelmien yhteydessä.”
Kaupunki on asettanut asiahenkilöitä edistämään tärkeinä pitämiään tavoitteita. Tampereella on jo esimerkiksi potilasasiamies, sosiaaliasiamies, lapsiasiamies ja vammais- ja esteettömyysasiamies. Yksi tehokas tapa vahvistaa ja valtavirtaistaa kevyen liikenteen edistämistä voisi olla nimittää kaupunkikonserniin kevyen liikenteen asiahenkilö.
Joissakin kunnissa tällaisia asiahenkilöitä on jo nimitetty. Salon seudulla toimi kävely- ja pyöräilyasiamies, jonka tehtävänä oli seurata paikallisen liikennestrategian toteutumista ja koordinoida seudullista kevyen liikenteen yhteistyötä. Hankkeeseen saatiin liikenne- ja viestintäministeriön tukea.
Turun kevytliikenneasiamies laati kaupungille kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman sekä organisoi mm. laajan Pyöräilyvuosi 2007 -kampanjan. Kangasalla on oma pyöräilyasiamies, ja vastaavaa tointa on esitetty mm. Järvenpää-Kerava-Tuusula-seudulle. Muualla Pohjoismaissa kevyen liikenteen edunvalvojia on mm. Ruotsin Malmössä ja Tanskan Odensessa.
Tampereella kevyen liikenteen aseman parantaminen vaatii merkittäviä lisätoimia. Erityisesti pyöräilyn edistämiseen liittyvät tehtävät, kuten esimerkiksi edunvalvonta, valistus ja kampanjointi sopisivat luontevasti asiahenkilön tehtäviksi.
Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme,
että Tampereen kaupunki perustaa kevyen liikenteen asiahenkilön tehtävän.
Tampereella 18.6.2008
Tampereen kaupunginvaltuuston vihreä valtuustoryhmä