Eduskunnan puhemiehelle
Kuukkeli (Perisoreus infaustus) kuuluu Suomen erityisvastuulajeihin. Suomessa kuukkeli on valtakunnallisesti silmälläpidettävä ja Etelä-Suomessa alueellisesti uhanalainen laji. Etelä-Suomessa kuukkelin kanta on taantunut viime vuosina merkittävästi.
Metsähallituksen luontopalvelut on tehnyt selvityksen Etelä-Suomen kuukkelikannasta. Selvityksessä kerrotaan kuukkelin olevan hyvä indikaattori arvioitaessa metsäluonnon tilaa ja metsissä tapahtuvia muutoksia. Metsien pirstoutuminen on merkittävä uhka kuukkelin säilymiselle, joten kuukkelikannan taantuminen kielii metsäluonnon muutoksesta. Pirstoutumisen lisäksi taantumisen syiksi on todettu sopivan metsän pinta-alan väheneminen ja metsien ikärakenteen muutos. Metsäluonnon muuttamisen vaikutukset ovat kielteisiä kuukkelin lisäksi myös muille vanhojen metsien lajeille.
Etelä-Suomen kuukkelikannan säilyttämisessä oleellista tällä hetkellä näyttäisi olevan lähdepopulaatioiden turvaaminen. Lähdepopulaatioilla poikastuotanto on niin runsasta, että niistä riittää täydennystä myös ympäröiville alueille. Metsähallituksen selvityksen mukaan kuukkeleiden lähdealueiden suojelu Etelä-Suomessa tulisi mahdollisuuksien mukaan turvata, jos lajin halutaan säilyvän alueella.
Lähdepopulaation ylläpito vaatii jatkuvasti geenilisäystä ulkopuolelta. Metsien pirstomisen takia eri populaatiot joutuvat erilleen toisistaan ja altistuvat sukusiitokselle. Se vaikuttaa kielteisesti kuukkelin lisääntymiskykyyn ja populaation kehitykseen. Jotta kuukkeleiden leviäminen alueelta toiselle – esimerkiksi pohjoisesta, jossa kuukkelikanta on vielä runsas, etelään, jossa lintu on harvinaistunut – olisi mahdollista, täytyy kuukkelialueiden välillä olla sopivia, metsäisiä yhteyksiä, sillä kuukkelit välttävät avoimien alueiden ylittämistä.
Lähdepopulaatioiden suojelun lisäksi metsien suojelualueverkoston tiheyden ja koon tulee olla riittävä, koska populaatio voi hävitä yhdeltä elinympäristölaikulta. Vain riittävän suuri ja tiivis sopivien elinympäristölaikkujen verkosto voi ylläpitää häviämisen ja uudelleenasuttamisen tasapainoa. Yksittäisten suojelukohteiden tulisi olla riittävän suuria, jotta laikku ei olisi pelkkää reunavaikutusaluetta. Suojelualueet eivät yksin riitä ylläpitämään metsälajien populaatioita, vaan myös ympäröivien metsien käsittelyn pitäisi tukea suojelualueverkostoa.
Metsähallituksen selvityksen mukaan monet tärkeät kuukkelialueet Etelä-Suomessa sijaitsevat valtion mailla. Esimerkiksi Virtain Riponevalla on vielä jäljellä jokseenkin elinvoimainen kuukkeliesiintymä. Esiintymä koostuu usean kuukkeliparin reviireistä. Esiintymä sijaitsee valtion mailla, joten sen suojelu olisi valtiolle verraten yksinkertaista.
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn toimenpiteet riittävän suojelualueverkoston toteuttamiseksi ovat vajavaisia myös valtion mailla. Ohjelmasta puuttuvat konkreettiset, mitattavat tavoitteet. Myös ohjelman keinot suunnata suojelutoimia alueellisesti tai harjoittaa suojelusuunnittelua ovat vakavasti puutteelliset. Siksi valtion maillakin METSOn mukainen lisäsuojelu jää hajanaiseksi kohdesuojeluksi ja keskittyy pääasiassa olemassa olevien suojelualueiden ennallistamiseen.
Suomen perustuslain (731/1999 ) mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille. EU:n tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikentyminen vuoteen 2010 mennessä (Kuudes ympäristöä koskeva Euroopan yhteisön toimintaohjelma, KOM (2001) 31F). Suomen luonnonsuojelulain (1096/1996 ) yhtenä keskeisenä tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Laki tähtää lajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen, mikä edellyttää, ettei lajien levinneisyysalueita pienennetä. EU:n direktiivi (79/409/ETY) luonnonvaraisten lintujen suojelusta velvoittaa jäsenvaltiot toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet lintujen elinympäristöjen riittävän moninaisuuden ja laajuuden säilyttämiseksi, ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi ennalleen.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavat kysymykset:
Mitä hallitus aikoo tehdä edistääkseen Metsähallituksen selvityksen mukaisia näkemyksiä kuukkelin lähdepopulaatioiden suojelemisesta ja riittävän suojelualueverkoston luomisesta valtion mailla Etelä-Suomessa ja miten hallitus aikoo edistää kuukkelin suojelua muualla Etelä-Suomessa?
Helsingissä 27. päivänä huhtikuuta 2006
Oras Tynkkynen /vihr
