Eduskunnalle
Tavoite eläinkokeiden vähentämisestä on kirjattu hallitusohjelmaan. Asetus koe-eläintoiminnasta (1076/1985) puolestaan toteaa, että eläinkoe on korvattava muulla menetelmällä, milloin se kokeen tarkoituksen tai tuloksen saavuttamiseksi on käytännössä mahdollista.
Eläinkokeiden tarpeen ennakoidaan kuitenkin kasvavan nykyisestä. Yksi merkittävä syy on Euroopan unionin REACH-kemikaaliasetus, joka edellyttää noin 30 000 kemikaalin rekisteröimistä ja tuhansien kemikaalien riskien arviointia. Jo ennen kemikaaliasetusta eläinkoehakemusten määrä on lisääntynyt Suomessa vuosittain 3,6 % ja myönnettyjen eläinkoelupienkin määrä 1,4 %, vaikka suunnan pitäisi olla päinvastoin laskeva.
Eläinten oikeuksien ja ihmisten terveyden turvaamisen yhdistäminen ei tässä tapauksessa ole aivan yksinkertaista. Se on kuitenkin mahdollista satsaamalla määrätietoisesti eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittämiseen.
Neuvoston direktiivin 86/609/ETY mukaan jäsenvaltioiden tulisi edistää tutkimusta vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseksi ja hyväksymiseksi sekä ryhtyä muihin sellaisiin toimiin, joita ne pitävät asianmukaisina tämän alan tutkimuksen edistämiseksi.
Eläinkokeiden vaihtoehtojen kehittäminen voi olla suomalaiselle tutkimukselle ja liike-elämälle mahdollisuus. Alan tiedolle, palveluille ja tuotteille on kasvavat markkinat, joista Suomikin voi saada osansa.
Maa- ja metsätalousministeriön määrärahoista on vuodesta 1986 myönnetty määräraha eläinkokeiden vaihtoehtojen tutkimiseen. Viime vuosina haettava summa on ollut kuitenkin vain 34 000 euroa, joka tuskin riittää edes yhden tutkimuksen rahoittamiseen vuodeksi.
Edellä olevan perusteella ehdotan kunnioittaen,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2005 talousarvioon momentille 30.01.25 eläinlääkintähuolto 150 000 euroa eläinkokeiden vaihtoehtomenetelmien tukemiseen.
Helsingissä 24. päivänä syyskuuta 2004
Oras Tynkkynen /vihr
