Eduskunnalle

Kulttuurilehdiksi käsitetään muun muassa ylioppilaslehtiä, mielipidelehtiä, harrastuslehtiä ja taidelehtiä. Kulttuuri- ja mielipidelehtien liittoon Kulttiin kuuluu 163 jäsenlehteä, mutta kulttuurilehdiksi luettavia lehtiä saattaa ilmestyä jopa kaksinkertainen määrä. Huomattavaa osaa niistä pyöritetään joko kokonaan tai osittain talkoovoimin. Kultin pienimpien jäsenlehtien painokset ovat tuhannen kappaleen luokkaa, suurimmallakin vain kymmeniä tuhansia.

Kulttuurilehdille on hallituksen talousarvioesityksessä varattu (29.90.50) 800 000 euron määräraha, samoin kuin kuluvalle vuodellekin. Vuonna 2005 siitä jaetaan osuudet reilulle sadalle lehdelle, Kultille ja 106 100 euroa kirjastojen ostotukeen. Ruotsissa kulttuurilehtituki on moninkertainen, 22 000 000 kruunua (noin 2,4 miljoonaa euroa), josta lehdille kohdistetaan 15 miljoonaa kruunua. Sanomalehtien tuki Suomessa on hallituksen talousarvioesityksen mukaan (31.72.42 Sanomalehtien tuki) 13 614 000 euroa, josta voidaan käyttää 7 760 000 puolueiden lehdistön ja sitä vastaavan sähköisen julkaisutoiminnan tukemiseen sekä Ahvenanmaan maakunnalle tiedotustoiminnan tukemiseen. Suomessa oli viime vaalien aikaan 19 rekisteröityä puoluetta.

Pienten lehtien ongelmia ovat mitättömät resurssit ja kehno näkyvyys. Kuitenkin pienet kulttuurilehdet ovat yleensä asiantuntevasti tehtyjä ja niillä on kyky puhua aiheista, jotka eivät valtamediassa juurikaan näy. Kulttuurilehdet ovat hyvä vastapaino valtamedian kulttuurijournalismin samankaltaistumiselle. Kulttuurin ja kulttuurilehtien tukeminen on myös yhteiskuntavastuuta. Hallituksen esitys kulttuurilehtien tukemiseksi on varsin alhainen eikä se ota riittävästi huomioon yleistä kustannustason nousua.

Edellä olevan perusteella ehdotan,
että eduskunta ottaa valtion vuoden 2006 talousarvioon momentille 29.69.50 lisäyksenä 200 000 euroa kulttuurilehtien tukemiseen.

Helsingissä 23. päivänä syyskuuta 2005

Oras Tynkkynen /vihr