Forum24-lehti 19.7.2007
Päästöjen vähentämisen hinta on kohtuullinen – etenkin verrattuna ilmastonmuutoksen kustannuksiin.
Panitko joitakin päiviä sitten merkille uutisen, jonka mukaan ilmastopäästöjen vähentäminen tulee Pohjoismaissa halvemmaksi kuin on oletettu? Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaaman selvityksen mukaan päästöjen leikkaaminen 60–80 prosentilla vuosisadan puoliväliin mennessä maksaisi 0,5–1 % bruttokansantuotteesta.
Jos et huomannut uutista, älä huoli; vika ei ole sinussa. Selvitys ohitettiin monissa lehdissä muutamalla rivillä.
Sen sijaan moni varmaankin näki taannoiset uutiset Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksestä, joka povasi Suomelle enimmillään jopa 40 000 työpaikan ja useiden prosenttien talouskasvun menetystä, jos päästöjä vähennetään. Siitä kun tehtiin koko sivun juttuja.
Mistä erot ilmastonsuojelun vaikutuksia koskevissa arvioissa sitten johtuvat? Niin kuin tutkimuksissa yleensä, paljon riippuu käytetyistä oletuksista.
Kustannuksia liioittelevissa selvityksissä oletetaan usein, ettei päästöjen vähentämisestä synny lainkaan uusia työpaikkoja. Kuitenkin esimerkiksi Teknologiateollisuuden arvion mukaan yksin tuulivoima-alan työpaikkojen määrä voisi Suomessa yhdeksänkertaistua nykytasosta 18 000:een. Se on saman verran kuin Outokumpu ja Nordea työllistävät nykyään yhteensä.
Samoin yleensä unohdetaan, että ilmastonsuojelusta syntyy muitakin hyötyjä. Usein hiilidioksidipäästöjä leikattaessa vähenevät myös happamoittavat, rehevöittävät ja ilmanlaatua heikentävät päästöt. Tästä hyötyvät niin ympäristö kuin ihmisten terveys.
Tyypillinen oletus on myös se, että EU vähentää päästöjä ainoana maailmassa. Kuitenkin sekä EU:n että Suomen yksiselitteinen tavoite on saada ilmastotalkoisiin mukaan mahdollisimman suuri joukko maita. Yksin EU tuskin jää.
Lista tutkimusten arveluttavista oletuksista on pitkä. Ei olekaan yllättävää, että tällaisilla eväillä ihmiset saadaan pelkäämään työpaikkojensa puolesta – ja päättäjät epäröimään päästöjen vähentämistä.
Pohjoismainen tutkimus ei kuitenkaan ole suinkaan ainoa, jonka mukaan ilmastonmuutos voidaan torjua kohtuullisin kustannuksin. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n neljännen arviointiraportin mukaan hyvin kunnianhimoisetkin päästövähennykset maksaisivat enimmillään vain noin promillen bkt:stä vuodessa.
Maailmanpankin entisen pääekonomistin Nicholas Sternin paljon huomiota herättänyt raportti puolestaan arvioi, että rajoittamattoman ilmastonmuutoksen haitat voivat nousta 5–20 prosenttiin maailman bruttokansantuotteesta. Toisaalta fiksusti toteutettuna ilmastonsuojelu maksaisi vain noin prosentin bkt:stä vuoteen 2050 mennessä. Niinpä Sternin mukaan ”vahvan, nopean toiminnan hyödyt ylittävät kustannukset” ja ”ilmastonmuutoksen torjuminen on erittäin tuottoisa investointi”.
Olisi silti epärehellistä väittää, ettei päästöjen vähentäminen maksaisi mitään. Kyllä se todennäköisesti maksaa.
Stanfordin yliopiston professori Stephen Schneider on kuitenkin havainnollistanut ilmastonsuojelun kustannuksia hyvin toteamalla:
”Maailman keskivertoasukas on vuosisadan lopulla viisi kertaa rikkaampi kuin nykyään. Ilmastonmuutoksen torjuminen nyt vain lykkäisi sitä muutamalla vuodella. Olisimme viisi kertaa rikkaampia vuoden 2100 sijaan vuonna 2102. Mielestäni se on kohtuullinen hinta.”
Minustakin se on kohtuullinen hinta ilmaston pelastamisesta.
Oras Tynkkynen
Kirjoittaja on ilmastopoliittinen asiantuntija valtioneuvoston kansliassa ja vihreiden kansanedustaja.
