Olen onnekas, sillä olen saanut matkustaa. VR:llä työskennellyt äitini sai työsuhde-etuna alennuslippuja, joiden ansiosta meillä oli varaa kulkea junalla niin Kiinaan kuin Albaniaan.
Lukioikäisenä käytin vähäiset säästöt matkustamiseen. Puhelinosakkeiden myyntituloilla vietin kuukauden kierrellen eteläistä Afrikkaa. Järjestöjen kautta pääsin osallistumaan kansainvälisiin kokouksiin ympäri maailmaa.
Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Mutta useimmat suomalaiset pystyvät niin halutessaan matkustamaan.
Aina ei ole kyse rahasta. Ystäväni ovat liftanneet ympäri Eurooppaa, rahoittaneet matkustamista katusoittajina tai keittiöapulaisina ja nukkuneet kaverien lattioilla tai vallatuissa taloissa. Suomi on yksi maailman kalleimpia maita, joten kekseliäs voi matkalla tulla toimeen jopa vähemmällä kuin kotona.
Miksi sitten kannattaa lähteä? Hyviä syitä on monia.
Ensinnäkin matkustaessa huomaa, että asioita voi tehdä eri tavoin. Esimerkiksi Saksa on päättänyt toteuttaa Suomea tiukemmat päästötavoitteet samalla, kun ydinvoima ajetaan alas. Tai arkisemmin: Berliinissä mikään ei estä tarjoamasta aamiaista klo 17:een asti.
Toiseksi matkalla kokee, että ihmiset kaikkialla ovat pohjimmiltaan aika samanlaisia. Toki eri puolilla maailmaa puhutaan eri kieliä, palvotaan eri jumalia ja äänestetään eri puolueita (jos saadaan äänestää lainkaan).
Silti kaikkialla juhlitaan, surraan, tapellaan ja rakastetaan. Kaikkialla kannetaan huolta lapsista, valitetaan säästä ja nautitaan hyvästä ruoasta. Satunnaisen vieraan maan asukkaan ja itsen välillä on paljon enemmän yhteistä kuin itsellä ja etäisimmällä oman maan kansalaisella.
Kolmanneksi matkalla asiat asettuvat usein mittasuhteisiin. On väärin, että tuhannet suomalaiset ovat vailla työtä ja jopa asuntoa. Silti on terveellistä nähdä, miten sadat miljoonat sinnittelevät päivästä toiseen ilman edellytyksiä säälliseen elämään. Myös omat henkilökohtaiset murheet saattavat tuntua kohtuullisemmilta, kun kohtaa kadulla kerjäävän jalattoman miehen.
Neljänneksi matkalla joutuu usein poistumaan omalta mukavuusalueelta. Kaikki ei ole niin kuin kotona; ihmiset eivät ymmärrä vierasta kieltä, leipä maistuu erilaiselta, yhtäkkiä huomaa pudonneensa kartalta. Usein juuri silloin oppii ja kasvaa.
Toki matkalle kannattaa lähteä myös yksinkertaisesti siksi, että se on hauskaa. Reissussa voi rentoutua, nautiskella, tutustua ja ihmetellä.
On siis monta hyvää syytä lähteä matkalle. Matkustamiseen liittyy kuitenkin sekä käytännöllisiä että periaatteellisia rajoitteita – esimerkiksi matkustamisen ilmastopäästöt. Niihin palaan toisessa tekstissä.
Oras Tynkkynen
2 Responses
Hyvä kirjoitus Oras!
Yksi pieni tarkennus. Kaikkialla ei valiteta säästä. Limassa 6 kk asuessani siellä oli aina sama sää – talvella noin 18-22 astetta ja puolipilvistä, kesällä noin 20-25 astetta ja puolipilvistä ;) – siellä yleinen keskustelunaihe oli ruoka :)
Mukavia reissuja!
Matkustaminen avartaa ja varsinkin lapsia! Kun viet omat lapset matkoille yhteisillä lomilla eri puolelle maailmaa 3-vuotiaasta lähtien, niin huomaat yllätykseksesi että heistä on kasvanut 15-vuotiaina varsin hyvin kansainväliset asiat ymmärtäviä tulevaisuuden tekijöitä, jotka pitävät meistä ja “niistä muista” hyvää huolta. Suvaitsevuus ja tilannetaju erilaisiin tilanteisiin kasvaa ja mahdollisuus valita tulevaisuuden polkuja on täysin erilainen. Jätä kesämökki ostaamatta ja vie lapset tutustumaan maailmaan!